Tyttö vai poika?

Kaksi viikkoa aikaa rakenneultraan. 

Tietysti eniten odotan tietoa siitä, että Minillä on kaikki hyvin, että kasvaa ja kehittyy kuten kuuluukin. Ekan ultran jälkeen olen kuitenkin ullut yllättävänkin rela Minin voinnin suhteen. Taas kun pari päivää sitten kuulimme virkeät sydänäänet, en ole oikeastaan kovin paljoa pelännyt. Odotin jopa, että olisin paljon hysteerisempi odottaja! Koska huomaan olevani näinkin luottavainen sen suhteen, että vauvallamme on kaikki hyvin, jää minulta jännitysenergiaa siihen, saammeko selville Minin sukupuolen.

B2FFC756-B072-4EF8-AB0A-BD4C58C49F3B.jpeg

Monet äidit ovat sanoneet, että heillä oli vauvan sukupuolesta jokin aavistus. Äitini esimerkikis tiesi hyvinkin varmasti minun olevan tyttö, ihan vain fiiliksen perusteella. Siskoni kertoi aavistelleensa tyttöä. Hyvä ystäväni, joka sai kesällä vauvan, kertoi, että jos lapsi ei olisikaan ollut poika, hänellä olisi mennyt jonkin aikaa asian sulatteluun, niin varma hän oli pojasta. Toinen ystäväni kertoi jälkikäteen, että oli veikannut poikaa, koska oli salaa toivonut tyttöä. Ja tyttö tuli.

Minulla ei aivan rehellisesti sanottuna (ja uskokaa minua, sanoisin sen kyllä täällä) ole mitään aavistusta Minin sukupuolesta. En toivo mitenkään erikseen jompaa kumpaa. Kun ajattelen vauvaamme, ajattelen melko sukupuoletonta olentoa. Kun ajattelen lastamme taaperona, vaihtelee joskus kuvitelmissani tyttö- tai poikalapsi sen mukaan, mitä kuvittelen meidän tekevän, mutta yleensä sekin on sukupuoleton. Kun puhumme Miehen kanssa lapsemme tuleaisuudesta, esiintyy ”Jos Mini on tyttö” ja ”Jos Mini on poika” -alkuja ihan yhtä paljon. 

Miehellähän on kaksi poikaa, joten hän on kyllä sanonut, että jossain määrin odottaa taas poikaa. Ei toivo käsittääkseni mitenkään enemmän kuin tyttöäkään, mutta on vain tottunut siihen, että hänen vauvansa ovat poikia. Kyllä hänkin puhuu tyttölapsesta ja käy ajatusleikkejä pikkuprinsessasta, mutta luulen, että yleensä, kun hän miettii kolmatta lastaan, hän miettii poikaa. 

Mitä väliä sillä sitten on? Että jos en kerran toivo jompaa kumpaa erityisesti, niin miksi haluan niin kiihkeästi saada sukupuolen selville? Olen selittänyt itselleni, että sukupuoli tekee syntymättömästä vauvasta jotenkin taas pykälän verran konkreettisemman. Tiedämme hänestä jo jotain muutakin, kuin että vauva sieltä tulee. Jollain lailla yhdistän sukupuolen osaksi persoonaa, vaikka minun tyttäreni saisi toki olla rämäpäinen ja diggailla isänsä kanssa moottoripyöriä, tai minun poikani saisi olla herkkis joka on kiinnostunut vaatteista. Lisäksi ihmisen persoonaan kuuluu oleellisesti mielestäni nimi. Kun tiedämme sukupuolen, voimme alkaa konkreettisemmalla tasolla miettiä tämän uuden ihmisen nimeä. Kun saan alkaa kutsua lastani nimellä, on se taas huimasti enemmän totta!

Koska haluan uuden tulokkaan konkretisoituvan muillekin lähipiirissä, olemmekin sopineet, että kerromme ihan avoimesti, jos saamme selville sukupuolen. Samoin, jos keksimme nimen ennen Minin syntymää. Näin kaikki voivat odottaa mystisen vauvan sijaan jotain konkreettisempaa. Toki vauvan persoonallisuus ja ulkonäkö jää väistämättä mysteeriksi vielä pitkäksi aikaa.

Lisäksi yksi hyvin, hyvin pinnallinen syy, miksi haluaisin saada sukupuolen selville, on tietyt vaatehankinnat. Myönnän, tämä on aika nolo syy, mutta ollaan nyt rehellisiä. Tykkään tosi paljon vauvoilla ja taaperoilla oransseista, turkooseista, vihreistä ja valkoisista vaatteista. Oli Mini kumpi hyvänsä, näitä värejä tullaan hänen päällään näkemään varmasti paljon. Minulla ei kuitenkaan ole mitään tarvetta koettaa pukea vauvaamme jotenkin tarkoituksellisen sukupuolineutraalisti. Poikavauvalla saa olla myös poikamaisia vaatteita ja tyttövauvalla tyttömäisiä. Tähän asti olen hankkinut vain mielestäni kummalle hyvänsä sopivia vaatteita, joten nyt olisi kyllä jotenkin ihanaa jo ”päästää itsensä vapaaksi” :D Tämän sanon nyt aivan suoraa: minusta tytöille on kivempia vaatteita kuin pojille. Vaatteet eivät kuitenkaan missään nimessä voi olla syy toivoa tyttöä tai poikaa.

Tällaisia mietteitä tällä kertaa. Olisipa hauska kuulla, miten jo äidiksi tulleet ovat aavistelleet lastensa sukupuolia täällä Lilyssä! Tai miten kanssaodottajat suhtautuvat koko sukupuoliasiaan.  :)

Kivaa viikonloppua kaikkiin koteihin (lapsilla tai ilman)!

perhe raskaus-ja-synnytys
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.