Vauvan kanssa
Olemme alusta alkaen pitäneet tosi oleellisena sitä, että vauvan myötä emme jämähdä vain kotiin ja luovu kaikesta siitä, mikä meille oli tärkeää aiemmin. Päivät kyllä kuluisivat ihan vaan vauvakuplassakin, mutta pidemmän päälle se alkaisi varmasti näkyä omassa mielenterveydessä ja hyvinvoinnissa. Omaa rauhaa saa ottaa, mutta eristäytyä ei saa. Siksi olemme joka päivä pyrkineet vähintään piipahtamaan kodin seinien ulkopuolella. Välillä molemmat yksin ja kahdestaan vauvan kanssa, sekä tietysti kaikki kolme yhdessä. Myös kotona tehdään muutakin kuin nukutaan ja imetetään.
Mitä alle kuukauden ikäisen kanssa sitten voi tehdä?
Voi käydä kahvilassa. Ensimmäiset julki-imetykset olivat kuumottavia, ja ovat ne kyllä oikeastaan edelleen. Minulla on pelko, että joku tulee joskus kommentoimaan imetystä negatiiviseen sävyyn! Toivon todella, että Mies on silloin paikalla, koska rupean varmasti itkemään. 😀
Voi käydä kaupassa. Kantoliina on erityisesti Miehen suosikki, itse suosin vaunuja kun niihin saa mukavasti tavaraa kyytiin. Liinassa vaava kulkee toki näppärämmin, jos ei ole aietta pysähtyä mihinkään. Joissain paikoissa on kauhean painavat ulko-ovet, joista on erityisesti yksin liikenteessä ollessa vaikea päästä vaunujen kanssa! Joka tapauksessa, todella tylsää mielestäni olisi, jos kaupassakäynnit hoitaisi aina toinen itsekseen. Olemme ennenkin tykänneet käydä yhdessä kaupassa, miksi luopuisimme tästä tavasta?
Voi matkustaa junalla. (Huomaa junasukat!) Moni ei ehkä lähtisi ihan näin pienen kanssa reissuun, mutta Miehen pojat asuvat toisella paikkakunnalla, eikä hän ollut tavannut heitä pitkään aikaan. Me emme vauvan kanssa halunneet myöskään jäädä vielä yöksi kaksin. Varasimme junasta työskentelyhytin jossa vaava koisi lähes koko matkan vaunukopassaan, joka mahtui hyvin jalkoihimme. Imetyskin sujui melko huomaamattomasti.
Voi yöpyä hotellissa. Junamatkan jälkeen majoituimme yhdeksi yöksi lähelle poikien kotia kivaan huoneistohotelliin. Porukalla saimme hengailtua kivasti olohuoneessa, jossa oli myös ruokapöytä. Imetysten ajaksi me vetäydyimme vauvan kanssa makuuhuoneeseen, emmehän halunneet liikaa järkyttää teinipoikia. ;) Tapaaminen sujui oikein hyvin, varsinkin pojista vanhempi oli kovin kiinnostunut pikkusiskostaan, uskalsi jopa pitää hetken sylissä! Nuorempi ei juuri ottanut vielä kontaktia vauvaan ja oli ehkä vähän vaivaantunut. Ensi sunnuntaina pojat olisivat sitten tulossa päiväseltään käymään meillä. Katsotaan, miten pidempi annos vauva-elämää heihin vaikuttaa!
Voi juhlia vappua käymällä vaikka ravintolassa. Vappu on ollut minulle aina yksi rakkaimmista juhlista. Koskaan en ole viettänyt näin kevyesti suunniteltua vappua, kuin tällä kertaa, mutta siitä tuli juuri täydellinen! Aattona oli aurinkoista ja viihdyimme kaupungin juhlahumussa monta tuntia. Kävimme tosiaan ensin lounaalla hienossa ravintolassa, sen jälkeen lyhyempiä piipahduksia useammassa oleellisessa vappupaikassa. Illalla herkuttelimme kotisohvalla. Hankimme toki myös typyn ensimmäisen vappupallon, ja hän olikin siitä kovin vaikuttunut!
Voi askarrella! Teimme vappuna myös porukalla kutsut typyn nimiäisiin. ;)
Voi kierrellä kaupungilla. Tämä ei rajoitu pelkkään vappuun. Kun Mies oli vielä isyyslomalla (onneksi kesäkuussa hänen lomansa taas jatkuu!) kävimme muutamaankin otteeseen kiertelemässä kaupoissa ja kahviloissa. Isommissa tavarataloissa ja ostoskeskuksissa on oikein hyvät lastenhoitotilatkin, joten minun ei tarvitse koomata kahvila-imetysten kanssa (vaikka nekin kyllä aika hyvin jo sujuvat). Sen lisäksi, että tällaisilla keikoilla saa asioita mukavasti hoidettua, tekee todella hyvää ihan vaan olla ihmisten ilmoilla!
Voi kokata. Myönnetään, hyvin usein tulee nyt syötyä jotain helppoa einestä tai muuta valmista ruokaa. Välillä on kuitenkin kiva laittaa ruokaa ihan ajan kanssa, näin olemme tykänneet tehdä ennenkin. Vauva hengaa joko toisen sylissä tai sitten vaunukopassa, jota säilytämme keittiön pöydän ääressä kahdella tuolilla juuri sitä varten, että hänet voisi laskea johonkin myös keittiössä. Joskus käy toki niin, että kun ruoka on valmis, typy vaatiikin täyden huomion eikä suostu olemaan muualla kuin sylissä. Silloin syömme vuorotellen, molemmat kuitenkin pöydän ääressä yhdessä.
Voi käydä Miehen työpaikalla. Vapun jälkeen Miehellä siis alkoivat työt. Hänen toimistollaan oli tänään kakkukestit ja me olimme myös paikalla! Aivan ihana ele huomioida työntekijän perheenlisäys näin. <3 Typy oli uskomattoman edustava ja rauhallinen, otti virkeästi katsekontaktia ja kiersi tyytyväisenä Miehen tiimikavereiden syleissä.
Tässä pieni otos siitä, mitä pienenkin vauvan kanssa voi jo tehdä!