Kauhunsekainen papakoe

Tämän vuoden kesällä postiluukusta putkahti kutsu papakokeeseen. Täytin tosiaan tänä vuonna 30 vuotta, joten tämän ikävuoden myötä minua muistettiin kutsulla kohdunkaulansyövän seulontaan.

 

Sain samaisen lapun ensimmäistä kertaa viisi vuotta sitten, mutta silloin koko asia vain unohtui ja seulonta jäi väliin. Tiesin, ettei sitä missään tapauksessa kannattanut ohittaa, mutta lykkäsin silti sen tuonemmas. Nyt viime vuoden puolella hedelmöityshoitolääkärini kanssa jutellessa hän kehotti käymään kokeessa kun kutsu saapuu, että senkin tulokset saataisi tietoon ennen seuraavaa alkionsiirtoa ihan varmuuden vuoksi. Päätin heti sen suuremmitta pähkäilyittä mennä, vaikka koko juttu kauhistuttikin jo etukäteen ihan valtavasti.

 

Kesällä sain postitse varatun ajan, mutta erinäisten syiden takia siirsin aikaa kolmesti ennen kuin sain mentyä paikalle. Oli kesälomareissua ja  milloin mitäkin, jonka vuoksi ajan siirtäminen tuntui hyvältä ajatukselta vaikkei se pakollista olisi ollutkaan. Mutta koska aikaa sai niin helposti venkslattua netissä, tein sen ja lykkäsin uudelleen ja uudelleen.

 

Nyt vähän reilu kuukausi taaksepäin sain kuin sainkin hoidettua homman pois alta. Tämä oli ensimmäinen papakoe elämässäni, ja olin lähestulkoon kauhuissani tuloksia odotellessani.

 

Itse toimenpidehän ei ollut kovinkaan kummoinen juttu hedelmöityshoidoissa ja niiden tiimoilta useamman eri lääkärin vastaanotolla ronkittavana ravanneelle ja sitä kohta taas jatkavalle. Mennessäni sisään labrahuoneeseen olin jo alle viidessä minuutissa sieltä ulkona, ja suurin osa siitä ajasta kului riisuutumiseen ja pukeutumiseen. Itse näytteenotto vei alle minuutin.

 

Mutta ne tulokset. Hermoilin niitä ihan todella. Niiden tuoman pelon takia olin vetkutellut ja lykännyt koko papakoetta, ja vaikka tiesin että tulosten odottelu on kamalaa epätietoisuudessa vellomista, en uskonut hermoilevani niin paljon kuin lopulta sitä tein.

 

Olen liian monta kertaa lukenut tarinoita siitä, miten täysin oireettomilta naisilta on löydetty vakavia muutoksia ja jopa syöpä. Syöpä on muutoinkin koko ajan esillä jossain. Joko mediassa, blogeissa, somessa, jollakin tutun tutulla tai sitten itse välillä tulen lukeneeksi kirjoja joissa kerrotaan jonkun syöpää sairastavan taipaleesta sairauden kanssa. Olen kuullut viime aikoina useammasta syöpätapauksesta tuntemieni ihmisten läheisiä koskien. Ja koska kaikki tällaiset jutut tarttuvat mieleeni kärpäspaperin lailla ja olen herkkä kehittämään”entä jos mullekin”- tyyppistä pelkoa, ei ollut ollenkaan epäselvää millaisia ajatuksia papakoe mulle herätti. Miten sitä voikin hermoilla tällä tavalla? Se oli päivittäin mielessä, ja jossittelin ja pyörittelin asiaa monet kerrat päivien aikana. Tiedän, että useinmiten löydös on normaali, mutta ainahan todennäköisyys myös muuhun tulokseen on olemassa. Koskaan ei voi tietää. Ja mitä jos jotain löytyy, mitä jos koko elämä meneekin täysin uusiksi tai loppuu pian kokonaan? Samalla mietin, olenko ajatuksineni ja pelkoineni yksin ihan ylihysteerinen, vai mahtaako joku muu hermoilla tästä asiasta samalla tavalla. Kauhunsekaisin tuntein pohdin, mitä jos alkion kiinnittymiseen liittyvät ongelmat johtuvatkin jostakin vakavasta? Jos alkio ei kiinnity koska kohdussa lymyilevä syöpä pakottaa sen hylkimään pientä ihmisenalkua?

 

Testitulos tuli kirjeenä kotiin reilun parin viikon päästä näytteenotosta. Labrassa sanottiin että tuloksen saamiseen menee noin kuukausi. Onneksi olin tuon jälkeen vielä lukenut laboratorion nettisivuilta tulosten saapumisen ajankohdasta tarkemmin, ja siellä kerrottiin niihin menevän maksimissaan se kuukausi eli aiemminkin tieto saattaa jo tulla. Muuten olisin todennäköisesti pelästynyt pahemman kerran saatuani kirjeen ilmoitettua aiemmin – jotainhan siellä on pielessä kun ne näin aikaisin niitä tuloksia kertoo.

 

Kirjeen avaaminen ja sen lukeminen tuntui kestävän ikuisuuden. Mutta sitten vihdoin ne helpottavat sanat tavoittivat mieleni: Löydös on normaali. Mitään poikkeavaa ei siis löytynyt. Kirje vielä varoitteli, ettei tämä kyseinen testi sulje pois esimerkiksi munasarjasyövän mahdollisuutta, ja mikäli epänormaaleja vuotoja tai kipua alavatsalla ilmenee täytyy ottaa yhteys lääkäriin. Totesin etten sellaisista onnekseni ole kärsinyt, ja olin niin huojentunut tuloksesta että suljin munasarja- ja muut syövät pois mielestäni – se kävi helposti. Nyt on tieto kertoa myös hedelmöityshoidoistani vastaavalle lääkärille. Syy alkion kiinnittymättömyyteen ei ole siis ainakaan syövässä.

 

Terveyshän ei ole itsestäänselvyys meille kenellekään. Se, että olemme nyt terveitä ei takaa että olemme sitä myös huomenna. Terveys on yksi elämän tärkeimpiä asioita, ja muistan taas pysähtyä sen äärelle arvostamaan sitä entistä vahvemmin. Jokainen terve päivä on arvokas, ja jokaisesta sellaisesta olen äärettömän kiitollinen.

 

Papakokeessa aion tästä eteenpäin käydä aina kutsun saadessani tai muutoin tarpeen sitä vaatiessa. Pienennän sillä merkittävästi salakavalasti etenevän kohdunkaulansyövän riskiä, se on yksi tapa huolehtia tuosta kultaakin kalliimmasta asiasta – terveydestä. On hienoa että Suomessa meistä pidetään näin hyvää huolta ja terveysasioihimme satsataan tällä tavoin vakavia sairauksia säännöllisesti seulomalla ja varmistamalla että mikäli jotakin löytyy, se löytyy ajoissa ja voidaan hoitaa jo silloin kun ennuste ei ole välttämättä vielä lohduton. Näissä rutiinina tehtävissä kokeissa käymistä suosittelen ehdottomasti jokaiselle aina kun mahdollisuus siihen on.

 

Ps. Ensi viikolla täällä blogissa starttaa elämäni ensimmäinen blogijoulukalenteri. Olen miettinyt sellaisen toteuttamista jo useamman vuoden, välillä Youtuben ja välillä blogin puolelle mutta olen aina ollut vähän turhan myöhään liikkeellä asian kanssa, enkä ole ehtinyt kalenteria toteuttamaan sopivassa aikataulussa kiireettä. Tänä vuonna ryhdyin kuitenkin tuumasta toimeen jo ajoissa, ja heti joulukuun ekasta päivästä lähtien jouluaattoon saakka tänne ilmestyy päivittäin uusi luukku. Mukana on muun muassa jouluisia reseptejä, lapsettomuusaiheisia juttuja, lahjaideoita ja muuta mukavaa. Pysykäähän siis kuulolla :)

perhe terveys