Luukku 14: Kirjavinkkauksia joululomalle

Joulun aikaan on ihana käpertyä viltin alle rentoutumaan hyvän kirjan parissa. Tällaisina kiireettöminä lomapäivinä tykkään ottaa aikaa lukemiselle ja sukeltaa uusien tarinoiden maailmaan, se jos mikä on sopivan helppoa ja mukavaa ajanvietettä löhöilyn oheen.

 

 

 

Tälle lomareissulle kirjan etsiminen on mulla vielä vähän kesken, mutta tässä luukussa vinkkaan muutaman tämän vuoden aikana lukemani hyvän kirjan teille lomaluettavaksi. Nämä kirjat eivät välttämättä ole mitään kevyimpiä lukea, sillä jokaisessa käsitellään isoja ja raskaitakin asioita. Itse kuitenkin hyvin suurelta osin sellaisia käsiini nappaan, ja yleensä haen aina jonkinlaista syvällistä tarinaa, jossa kuljetaan läpi  vaikeiden tapahtumien ja haastavien elämäntilanteiden. Tarinassa on oltava yleensä jotakin, mikä koskettaa, antaa ajattelun aihetta ja pysähdyttää pohtimaan vaikeampiakin asioita, oppimaan ehkä uutta ja myös arvostamaan entistä enemmän niitä asioita, jotka itsellä ovat hyvin. Tositapahtumiin perustuvat tarinat ovat aina myös erittäin tervetulleita, ja sellaisia näiden kirjojen joukossa onkin kaksi.

 

Lilly Korpiola: Pitkä tie äidiksi

 

Tämä kirja kertoo erilaisen selviytymistarinan kirjoittajan itsensä elämää koskettavasta, pitkään kestäneestä tahattomasta lapsettomuudesta ja lopulta adoption myötä lapsiperheeksi kasvamisesta. Kirjaa oli koko ajan helppo lukea, sillä siihen ei sisältynyt ollenkaan raskauteen, synnytykseen, vauvoihin tai mihinkään pikkulapsiarkeen liittyviä asioita joten niiden takia ei tarvinnut ahdistua. Pitkä tie äidiksi on tarina pariskunnasta, jolla on takanaan 17 vuoden lapsettomuus hedelmöityshoitoineen, jotka päättyivät tuloksettomina kilpirauhasen vajaatoiminnan takia jota ei löydetty ajoissa. Tämä oli asia joka jäi mulle kirkkaana mieleen – todennäköisesti omaanikaan ei oltaisi koskaan selvitetty kunnolla, ellen olisi itse alkanut kysellä sen tutkimisen perään. Pariskunnan tarina kääntyi kaikesta huolimatta valoisaksi, sillä he adoptoivat intiasta kaksi poikaa, 8- ja 13-vuotiaat veljekset. Kirjassa kerrotaan hänen omasta adoptioprosessistaan ja lapsiperhearjen alkutaipaleesta. Lisäksi siinä on laaja ja monipuolinen tietopaketti yleisesti adoptioon liittyvistä käytännöistä lainsäädännöstä psyykkisten puolten käsittelyyn. Vaikka adoptio ei tule hyvin suurella todennäköisyydellä koskaan koskettamaan elämääni, oli kirja kuitenkin kaikin puolin mielenkiintoinen ja positiivinen luettava, pidin tästä kovasti. Jos adoptioon liittyvät asiat mietityttävät tai se on itselle ajankohtainen, uskoisin tämän kirjan antavan vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin sekä apua muutoinkin asian pohdiskeluun.

 

 

 

Annamari Marttinen: Törmäys

 

Törmäys on tarina siitä, miten elämä voi yhdessä hetkessä ennalta arvaamatta muuttua peruuttamattomasti. Päätapahtumana on onnettomuus, jossa rakastunut nuori pari jää auton alle ylittäessään pyörällä suojatietä – poika ajaen ja tyttö tarakalla istuen. Tyttö menehtyy onnettomuuspaikalle, poika jää henkiin mutta halvaantuu pysyvästi vyötäröstä alaspäin. Tarinaa kerrotaan useamman eri henkilön näkökulmasta: Muun muassa kuolleen tytön äidin, pojan, autolla heidän ylitseen ajaneen nuoren naisen sekä tämän poikaystävän. Se on tunteikas kuvaus kriisistä ja tilanteen kanssa pärjäämisestä, tapahtumat kulkevat onnettomuudesta ja sen ensi hetkiltä noin viikon päähän. Vaikka tarina näyttää elämän raaimman ja surullisimman puolen, oli se todella koskettava ja sai taas muistamaan sen, kuinka mikään elämässä ei ole koskaan varmaa tai itsestäänselvää. Mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa, eikä koskaan voi tietää mitä seuraava hetki tuo tullessaan. Jokaisen äänikirjan kuunteluun käytetyn sekunnin arvoinen hieno romaani.

 

Mikko ja Tiina With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta

 

Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta on Mikko Within kirjoittama kirja hänen vaimonsa Tiinan sairastumisesta kahteen syöpään, rinta- ja munasarjasyöpään ja elämästä diagnoosin jälkeen hoitojen ja ihan tavallisen arjen keskellä. Kirjaan on koottu sekä Tiinan blogipostauksia hänen ”Vasen rintani ja muuta sairasta”- nimisestä blogistaan jota hän sairastuttuaan alkoi kirjoittaa, että Mikon ajatuksia vuosien varrelta. Tiina With sai rintasyöpädiagnoosin syyskuussa 2008, josta noin kuukauden kuluttua selvisi syövän olevan myös munasarjassa. Tuosta hetkestä alkaen tarina kulkee läpi kahdeksan vuoden, kerraten hoitojen ja syövän uusimisen eri vaiheita vuoteen 2016 saakka jolloin Tiina nukkui pois 44-vuotiaana sairauden uuvuttamana. Myöskin tämä tarina on todella koskettava ja sen loppuosaa kuunnellessani itketti useaan otteeseen, etenkin Tiinan kuolinhetkessä ja vähän ennen ja jälkeenkin sen. Mietin monesti, miksi näin käy, kuinka maailma voi olla niin epäreilu. Vakava sairaus vei lopulta äidin kolmelta lapselta ja vaimon aviomieheltä. Vaikka tarina oli isolta osin surullinen, niin siihen mahtui hauskojakin sattumia perhearjen keskellä jotka saivat myös hymyn nousemaan huulille monta kertaa. Tämä on tärkeä kirja varmasti monelle jo vertaistukipuoltakin ajatellen, mutta myös muuten se on kaikin puolin hyvin kerrottu, tärkeä tarina. En kadu lainkaan että tämän luin – päinvastoin. Suosittelen tätä lämmöllä myös muiden lukulistalle.

 

 

 

Tässäpä ovat mun tämän hetken kirjavinkit. Minkä kirjan sä olet viimeksi lukenut? Mikä on lempikirjasi, olisiko sulla jotakin kirjaa, jota haluaisit suositella?