Aikuisten ystäväkirja – Asioita, joita et ehkä minusta vielä tiennyt

Bongasin tämän ystäväkirjan Facebookin bloggaajaryhmän kautta eräästä blogista. Ajattelin, että uuden blogin kunniaksi ja alkajaisiksi tällainen olisi kiva täyttää, että myös uudet lukijat pääsevät vähän tutustumaan minuun tämän myötä paremmin. Näitä ystäväkirjoja liikkuu blogeissa erilaisin variaatioin melko paljon, ja useissa postauksissa on samalla muisteltu myös omia ala-asteaikaisia ystäväkirjoja. Niitä löytyi myös multa ja kavereiltani, ja kirjojen sivuja ahkerasti täyteen raapusteltiinkin. Näin jälkeenpäin harmittaa tosi paljon, etten ole niitä säilyttänyt. Ne ovat hukkuneet jo aikaa sitten muuttojen yhteydessä. Niitä olisi ollut kiva lukea nyt parikymmentä vuotta myöhemmin. Nyt kuitenkin täytellään tätä aikuisten versiota, vastaukset ovat varmasti vähän erilaiset tätänykyä meistä jokaisella 🙂 Tässä siis omat vastaukseni:

 

Bloginimen tarina: Olen aina rakastanut viettää aikaani veden äärellä. Vesi on mulle tärkeä ja jotenkin rauhoittava elementti, jonka läheisyyteen on päästävä tietyin väliajoin ja esimerkiksi lenkkeilen nykyään paljon merenrantareiteillä, jotka lähtevät ihan muutamansadan metrin päästä kotioveltani. Aloittaessani blogin mietin kauan sille sopivaa nimeä. Aloin pohtia elämääni josta kirjoitan, ajatukset kulkivat asuinpaikkaani ja sen ympäristöön. Elän lähellä merta ja oikeastaan jatkuvasti merituulessa. Koska meri on iso ja tärkeä osa elämässäni, sain äkkiä ajatuksen, että blogistahan tulee Merituulessa. Siitä se nimi sitten syntyi.

 

Perusjuttuja

 

Siviilisäätyni: Sinkku

 

Asumismuotoni: Asun kerrostalossa luonnonläheisellä rauhallisella paikalla, lähes meren rannassa ja talon takaa avautuu metsäalue ihanine polkuineen ja lenkkireitteineen. Rakastan asua täällä, Helsingissä mutta kuitenkin hyvin lähellä luontoa ja vettä.

 

Ammatti: Toivottavasti pian opiskelija, haen opiskelemaan psykologiaa Helsingin yliopistolle tai vaihtoehtoisesti Itä-Suomen yliopistokin kävisi opiskelupaikaksi mainiosti. Teen joskus – tosin nyt hyvin harvakseltaan myös ravintovalmennuksia etävalmennuksina, kävin kuutisen vuotta sitten Trainer 4 You:n ravintovalmentajakoulutuksen ensisijaisesti saadakseni itselleni uutta tietämystä, mutta autan tiedoillani sillointällöin myös muita.

 

Työpaikka: Tällä hetkellä ei ole mitään virallista, ravintovalmennuksia teen itsenäisesti.

 

Kiinalainen horoskooppini: Hevonen.

 

Harrastukset: Blogin ja vlogin pitäminen, niissä haluaisin kehittyä ja oppia lisää etenkin visuaaliseen puoleen panostamista. Lisäksi kokkaamisen voisin sanoa harrastuksekseni. Lenkkeilen myös paljon koirien kanssa ja käyn säännöllisen epäsäännöllisesti salilla ja spinningissä.

 

Syvällistä

 

Periaatteet: Yksi tärkeimmistä on kohdella muita siten millaista kohtelua muilta ihmisiltä itseään kohtaan toivoo. Kun me avataan suumme tai toimitaan ajattelemattomasti, olisi aina hyvä ensin istua alas, vetää henkeä ja asettautua hetkeksi toisen asemaan. Miettiä miltä musta tuntuisi, jos joku sanoisi tai tekisi meille sen mitä nyt itse aikoo sanoa tai tehdä. Toinen on, että kun aloitan jonkin asian tekemisen, teen sen loppuun saakka tarkasti ja täysillä. Jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla tai sit ei tehdä ollenkaan. Oon ehkä tavallaan vähän perfektionisti ja vaadin itseltäni paljon mulle tärkeissä asioissa, siinä voisin opetella vähän enemmän hölläämään.

 

Maailmankatsomukseni: Olen hyvin avarakatseinen, ja haluan ajatella asioita usein monelta eri kannalta. Mustavalkoinen ajattelutapa ja ihmisten lokerointi esimerkiksi tiettyjen ominaisuuksien tai taustan perusteella saavat niskakarvat aina pystyyn.

 

Pohdin: Usein pohdin, mitä voisin omalta osaltani tehdä, että maailmassa ja erityisesti Suomessa voitaisi edistää ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, sillä niissä on meilläkin vielä isoja puutteita. Lisäksi mielenpäällä pyörii paljon se, kuinka eläinten hyvinvointia ja niiden suojelua voisi parantaa. Niin ihmisoikeudet kuin eläinten hyvinvointikin ovat todella lähellä sydäntäni, ja niiden parissa haluaisin ehdottomasti tehdä jossain vaiheessa esimerkiksi jonkinlaista vapaaehtoistyötä tai miksei ihan palkkatyötäkin, jos sellaiseen joskus tarjoutuisi mahdollisuus.

 

Vihaan: Sitä, kun on järjetön kiire ja tielle tulee jokin hidastus. Epäoikeudenmukaisuutta ja sitä, miten ilkeästi ihmiset joskus toisiaan kohtelevat. En katso hyvällä myöskään luottamuksellisten asioiden levittelyä ympäriinsä tai pahan puhumista muista. Toisaalta mietin myös, että vihaaminen vie niin valtavasti energiaa ja saa mielen vain entistä matalammalle, ettei ihmisen olisi hyvä käyttää niin paljon aikaa ja henkisiä resursseja vihan tunteessa vellomiseen. Mutta viha on myös yksi ihmiselle kuuluvista tunteista, jota meistä jokainen joskus jossakin määrin tuntee, joten se on ihan sallittua ja kuuluu ihmisenä olemiseen siinä missä muutkin tunteet kuuluvat.

 

Halveksin: Eläinten, lasten ja kenen tahansa elävän olennon huonoa, niin fyysistä kuin henkistäkin asiatonta kohtelua ja tahallista satuttamista. Ihmisten tuomitsemista ilman riittäviä perusteluja.

 

Pyrin: Löytämään asioista ensisijaisesti positiivisia puolia ja siirtämään ajatukset niihin.

 

Rakastan: Eläimiä, luontoa, mökkeilyä kesäisin luonnon keskellä, merta, sadetta, kiireettömiä aamuja, hyviä ja syvällisiä keskusteluita ja paljon muuta tärkeää.

 

Haaveilen eniten: Haaveenani on ollut niin kauan kuin muistan, että saisin vielä joskus olla äiti ainakin kolmelle tai neljälle lapselle. Että saisin jonain päivänä käteeni psykologian maisterin paperit ja työn, jota rakastan ja jossa on sopivasti haastetta, toivoisin voivani tehdä hyvän ja pitkän työuran ihmisten auttamisen ja tehokkaan ja toimivan mielenterveystyön parissa. Haaveilen omasta talosta jossain hieman syrjemmässä, mutta kuitenkin sijainniltaan paikassa josta on helppo tulla päivittäin töihin Helsinkiin esimerkiksi junalla. Toivon, että minä ja läheiset saamme elää ja olla terveitä. Ja että saisin pitää aina perheessäni myös useamman ihanan lemmikin. Lähitulevaisuuden haaveena mulla on seefferin pentu :)

 

Tarvitsen: Välillä oman rauhallisen hetken vain itseni kanssa, jolloin voin kuulla itseäni ja ajatella mielenpäällä olevia asioita rauhassa, tavallaan keskustella itseni kanssa.

 

Pelkään: Hiiriä ja hammaslääkäriä ihan yli kaiken :) Tällä hetkellä pelkään todella paljon myös sitä, jos jäänkin kokonaan lapsettomaksi ja joudun hautaamaan lapsiperhehaaveeni lopullisesti, silloin en tiedä kuinka siitä selviäisin. Pelkään myös menettämistä. Olen joutunut elämässäni kohtaamaan läheisteni menetyksiä, ja sellaisia pelkään edelleen.

 

Kaipaan: Omaa lastani niin että sattuu, vaikken ole häntä koskaan edes tavannut.

 

Murehdin: Murehdin helposti muiden ihmisten huolia, ja kannan huolta heidän voinnistaan ja jaksamisestaan vaikeiden asioiden ja elämäntilanteiden keskellä. Joskus murehdin sitä, kuinka tämän ominaisuuteni kanssa tulen pärjäämään psykologin ammatissa, ja kuinka pystyn turruttamaan itseni sopivasti muiden murheille niin, että opin jättämään työasiat työpaikalle ja olemaan kantamatta niitä kotiin.

 

Kerään: En oikeastaan kerää mitään esineitä tai muuta materiaa. Ennemminkin keskityn keräämään erilaisia kiehtovia elämyksiä ja kokemuksia, ihania ja tärkeitä hetkiä joista saan kauniita muistoja, joita on ihana myöhemmin vuosien kuluttua uppoutua muistelemaan.

 

Lempi

 

Värini: Näkövammaisena mun on vähän hankalaa keskittyä väreihin, eikä mulla ole mitään varsinaista ehdotonta lempiväriä. Punaisesta ja mustasta tykkään esimerkiksi pukeutumisessa sillä ne sopivat tyyliini. Viimeaikoina vaatteisiini ja asusteisiini on alkanut tulla myös vaaleamman punaisen ja pinkin sävyjä.

 

Vuodenaika: Kaikissa vuodenajoissa on puolensa ja pidän jokaisesta. Suomen luonnossa on ihaninta juuri vuodenaikojen vaihtelu, kun juuri meneillään oleva vuodenaika on lopuillaan, odotan jo seuraavaa, olisi tylsää jos aina olisi esimerkiksi kesä. Tykkään vaihtelusta. Mutta jos joku vuodenaika täytyy sanoa, niin rakastan eniten syksyä. Silloin saa ottaa esiin ihania pörröisiä kaulahuiveja, villatakkeja ja lapasia ja viritellä ihania tunnelmavaloja kotiin. Rakastan kirpeitä syyspäiviä ja puista pudonneita lehtikasoja. Syksyllä alkaa myös valmistautuminen joulun viettoon.

 

Eläin: Kissa, koira ja hevonen. Perheeseeni kuuluu kaksi kissaa ja koiraa, ja olen omistanut myös hevosen. Toivon, että jonain päivänä saisin hankittua vielä uudelleen itselleni hevosen.

 

Kirja: Leena Lehtolaisen Maria Kallio- kirjat. Katsoin sitä TV-sarjana 2000-luvun alussa, jonka innoittamana olen lukenut myös kaikki Maria Kallio- kirjasarjaan kuuluvat kirjat.

 

Elokuva: Katson todella vähän elokuvia. Näkövammaisena usein elokuvissa juonesta kiinnisaaminen on hankalaa, sillä asiat tapahtuvat nopeasti. Koko tarina on saatava mahdutettua niin lyhyen ajan sisään, että usein tapahtumien kulku on pitkälti vain toimintaa, johon ei läheskään aina liity sanallista kuvailua toisin kuin TV-sarjoissa. Niitä seuraan enemmän, sillä niissä tapahtumien kulku on hitaampaa ja kohtaukset sisältävät enemmän sanallista kerrontaa tapahtumiin liittyen. Jos vastaan tulee jokin todella kiinnostukseni herättävä elokuva, varsinkin jos siinä aihe on hyvin itseäni koskettava yritän silloin katsoa sen. Joulutarina on ihana, mutta tosi surullinen elokuva. Tykkäisin katsoa myös kauhua, mutta juoneen kiinnipääseminen niissäkin on vaikeaa.

 

Musiikkilaji: Laidasta laitaan, jokaisessa genressä on jotain hyvää. Eniten kuitenkin pop / rock.

 

Numero: Mulla ei oikeastaan ole mitään tiettyä lempinumeroa. Sanoisin että 2011, sillä se on ollut tähänasti elämäni paras vuosi ja muistuttaa aina kaikesta siitä ihanasta mitä silloin sain kokea.

 

Asia minussa: Empaattisuus ja avarakatseisuus.

 

Ruoka: Ehdottomasti intialainen ja nepalilainen. Intialaiset ja nepalilaiset ravintolat ovat ihania, ja kun käyn ulkona syömässä, suuntaan usein niihin. Rakastan mausteista ja tulista ruokaa.

 

Juoma: Vesi, vihreä tee ja Pepsi Max. Lasillinen kuohuvaa tekee aina hyvää ja on ihanan rentouttavaa.

 

Lomakohde: Oma kesämökki, sinne menen aina kaikista mieluiten. Tykkään myös ulkomaanmatkailusta, sellaisista kohteista jotka sisältävät sopivasti kaupunki- ja rantalomailua molempia. Lapissa en ole koskaan käynyt, mutta tiedän että rakastaisin sitä. Haluan ehdottomasti päästä hengittelemään myös Lapin ihanaa luontoa kaikkina vuodenaikoina, varsinkin syksyllä ja talvella parhaaseen ruska- ja talviurheiluaikaan.

 

Tuoksu: Sateenjälkeisen luonnon tuoksu. Kookos. Jouluun kuuluvat tuoksut. Juuri heränneen kissan turkki. Mökillä puusaunan tuoksu.

 

Kasvi: Erilaiset parvekkeella kasvatettavat hyötykasvit. Pidän myös monista kesäkukista ja ruusut ovat ihania ja tuoksu on niissä taivaallinen.

 

Säätila: Kesä- ja syyssade ja kirpeät syyssäät.

 

Tapa viettää vapaailta: Parasta ja rentouttavinta on kutsua kylään hyvä ystävä ja viettää iltaa hyvän ruoan ja saunomisen parissa. Unohtamatta tietenkään maailmanparannusta ja hyviä keskusteluita viinilasin äärellä.

 

Kysymyksiä

 

Pidätkö tytöistä vai pojista?

Pidän kyllä ehdottomasti molemmista.

 

Onko sinulla salaisuuksia?

Itseasiassa ei. Ainakaan juuri tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista asiaa, mitä joku muu ei mun lisäksi tietäisi. En edes muista milloin mulla olisi viimeksi ollut salaisuuksia, olen luonteeltani tosi avoin ja puhun helposti omista asioistani tiettyjen läheisimpien ihmisten kanssa, tosin en välttämättä mistään ihan hirveän henkilökohtaisista jutuista – ne pidän itselläni mutten koe että nekään olisivat varsinaisia salaisuuksia.

 

Onko sinulla valkolakkia?

Valkolakki löytyy, kirjoitin Eiran aikuislukiosta.

 

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys?

Tatuointeja mulla ei ole. Lävistyksiä löytyy korvista, molemmista yhdet ja nekin otin vasta 17-vuotiaana. Pelkäsin ja pelkään kipua edelleen niin paljon, että se rajoittaa näitä juttuja vaikka varsinkin tatuoinnin haluaisin joskus ottaa.

 

Mitä tilaat baarissa?

Yleensä oluen. Välillä myös mansikkamargaritan tai kuohuvaa.

 

Poltatko tupakkaa?

En säännöllisesti, mutta joskus juhliessa kyllä. Olen vähän sellainen sosiaalinen polttaja: Jos joku polttaa ja tarjoaa niin helposti silloin tulee tartuttua tarjoukseen. Mutta pystyn elämään ilman ja olenkin pääsääntöisesti savuton.

 

Omistatko eläimiä?

Omistan kaksi maatiaiskissaa Uolevin ja Kalevin, ja saman verran labradorinnoutaja- koiria Hipsun ja Oonan, joista tosin Oona on yhteishuoltajuuskoira eli on luonani sillointällöin.

 

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä?

Kyllä.

 

Mitä muuttaisit itsessäsi?

Ulkonäköä, mutta koska koen sen tavallaan niin pinnallisena juttuna niin ei mennä siihen sen tarkemmin :) Muuttaisin itseäni pitkäpinnaisemmaksi ja kärsivällisemmäksi. Lisäksi haluaisin osata puhua täydellistä ruotsia – yhtä sujuvaa miten puhun suomeakin.

 

Kerro jotain siitä

 

Olit 10 vuotta nykyistä nuorempi: Olin silloin ihan teini, enkä ollenkaan tiennyt mitä elämältäni haluan ja toivon. Juhlin vaan ja elin sellaista hölmönhuoletonta elämää, toisaalta silloin kävin läpi myös keskivaikeaa masennusta mikä varmasti osaltaan vaikutti siihen millainen olin. Täytyy sanoa, että olen onnellinen että ne ajat ovat jo takanapäin.

 

Viimeksi koit romanttisen hetken:

On siitä jo hetken verran aikaa.

 

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla?

Muutama päivä sitten heittelin jotain ihan hölmöä läppää joka oli kuitenkin sitten vissiin ihan hauskaa.

 

Joku kehuu sinua taitavaksi?

Viimeksi taisin saada kehuja kun tein ruokaa. Siitä kuulen aika usein positiivista palautetta muutenkin.

 

Teet itsellesi lounasta:

Päivittäin. Arkena tykkään tehdä nopeaa ja helppoa, viikonloppuna sitten kokkailen pidemmän kaavan mukaan.

 

Sinulla viimeksi oli kotoisa olo?

Koen että joka päivä on kotoisa olo. Mulla on ihana koti, ja kun saan olla täällä ja eläimet ovat ympärillä, se tuntuu aina kotoisalta.

 

Lausut kehuja:

Kehun koiraa päivittäin kun treenaillaan ja ihan myös muuten vaan.

 

Viimeksi luit jotakin syvällistä:

Syvällistä taisin lukea viimeksi lukioaikaisesta psykologian kirjasta. Viimeaikoina olen lukenut muuten tosi vähän, ja usein kun luen se on jotain enemmän hömppätyyppistä, ehkä pitäisi syventyä vähän vakavampiinkin teksteihin useammin.

 

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi:

Tämä kuvaa niin hyvin tahattoman lapsettomuuden tuomaa tuskaa. Sitä, kuinka muut ympärillä menevät eteenpäin, ja kuinka samaan aikaan yksi maailma on pysähtynyt paikoilleen, on vain vastavirtaan taistelua oman lapsen puolesta. Että jos jaksaa vielä yhden iskun yli, niin odottaako uusi taas nurkan takana. Vaikkei kyseisen biisin taustalla ole tarina lapsettomuudesta, pukeutuu tämä kipu ja suru mielestäni kaiken kertoviksi sanoiksi sen kautta.

 

https://youtu.be/LVaPD4l_pos