Blogijoulukalenteri alkaa – Luukku 1: Jouluista valaistusta ja koristelua kotiin

Vaikka omalla kohdallani jouluun liittyy nykyään myös surua ja haikeutta, olen siitäkin huolimatta henkeen ja vereen jouluihminen. Olen ollut sitä lapsesta saakka. Rakastan kaikenlaista jouluhössötystä lahjojen suunnittelusta kodin koristeluun, leivontapuuhiin ja jopa vähän joulusiivoukseenkin, ja joulun odotus ja virittäytyminen juhlan tunnelmaan on ihana aloittaa viimeistään jo marraskuussa. Blogijoulukalenterin toteuttaminen on ollut mielessäni jo useamman vuoden, mutta se on aina vain jäänyt tekemättä ehkä siksi, että olen ollut liikkeellä aina vähän liian myöhään, jolloin luukkujen oikea aikataulutus on ollut tosi haasteellista. Nyt tänä syksynä sain kuin sainkin hommat alkuun suht hyvissä ajoin, ja päätin vihdoin tämän toteuttaa. Joulukalenterin myötä pääsee solahtamaan tähän fiilistelyyn vieläkin paremmin, joten siksikin tämän parissa on kiva puuhastella. Toivottavasti tästä tulisi perinne myös tuleville vuosille, joko täällä blogissa, Youtuben puolella tai miksei vaikkapa Instagramissakin. Toivon, että myös te lukijat saatte luukuista ideoita omiin jouluvalmisteluihinne, ja joulutunnelma välittyy tätä kautta myös sinne ruudun toiselle puolelle 🙂

Tästäpä se nyt siis alkaa, tämän blogin ihkaensimmäinen joulukalenteri 🙂 Tästä päivästä jouluaattoon, 24.12 saakka ilmestyy uusi luukku, joten olkaahan kuulolla 🙂

Tänä vuonna kotini sai jouluvalaistuksensa pyhäinpäivänä. Koristelisin mieluusti kotia runsaammin, mutta kissataloudessa kaikenlaiset kilisevät, rapisevat ja heiluvat koristukset saavat hyvin äkkiä tassusta, joskus ihan yksinkertaisetkin paikoillaan nököttävät tontut ja pukit putoilevat hyllyiltä ja pöydiltä ennemmin tai myöhemmin. Joulukuusesta en jaksa enää edes haaveilla, sillä se on kaadettu aikoinaan niin monta kertaa. Siksipä panostan erityisesti juuri tähän valopuoleen, ja tälläkin tavalla kotiin saa kyllä tuotua ihanan jouluisen tunnelman.

Olohuonetta meillä koristaa tänä vuonna valoketjusta seinälle tehty kuusi. Valonlähteenä toimii ihan tavallinen, lämpimänvalkoinen kuuden metrin mittainen ledvaloketju, jonka saa helposti kiinnitettyä seinälle haluamaansa muotoon itse kiinnittyvillä kaapelikiinnikkeillä. Koristelin kuusen pikkuisilla joulupalloilla ja muovisilla karkkikoristeilla. Vaikka tästä ei oikean joulukuusen tuoksua tietenkään saa eikä tämä aitoa kuusta kokonaan korvaa, niin kyllä tällä tunnelmaa saa luotua oikein hyvin 🙂

Sekä valot että kiinnikkeet löytyy Clas Ohlsonin valikoimasta, koristeet puolestaan ostin Prismasta.

Tänä syksynä selasin netistä erilaisia ideoita jouluisempaan kotiin jo lokakuussa, ja vastaan tuli toinen toistaan ihanampia jouluasetelmia. Tiesin heti, että jonkinlaisen asetelman haluan itsekin tehdä, sillä sellaista mulla ei ole aiemmin ollut. Näissä vain mielikuvitus on rajana, ja jokainen voi rakentaa mieleisensä esimerkiksi erilaisia koriste-esineitä ja kasveja hyödyntäen. Vaikka meillä jouluisten koristeiden esille laittaminen on haastavaa, niin asetelmassa se on mahdollista – lasisen lyhdyn suojiin sen rakentaminen osoittautui toimivaksi ratkaisuksi.

Tämä asetelma voisi olla nimeltään vaikkapa Tontut metsäretkellä. Kun tutustuin erilaisiin asetelmiin, tiesin heti että haluan rakentaa omaani talvisen metsän. Tähän tontut ja eläimet yhdessä tuntui ihanalta ajatukselta, ja sellaisia koristeita lähdin sitten shoppaamaan. Lyhty löytyi Tokmannilta, kuusi ja muut eläimet Tigerista paitsi pupu, jonka olen ostanut Tallinnasta vuosia sitten. Tontut ovat Cittarin valikoimaa. Yritin etsiä tekolunta, mutten onnistunut pikaisella etsinnällä sitä mistään kivijalkakaupasta löytämään joten tein sen itse perunajauhosta ja hienosokerista. Valot on pyöritetty lyhdyn kattoon tavallisesta lyhyestä ledvaloketjusta.

Mielestäni tästä asetelmasta tuli kiva ja jotenkin lämminhenkinen. Lyhty antaa sille hyvän suojan myös kissojen tassuilta, eikä tämä ole alun ihmettelyä enempää herroja juuri kiinnostanut. Rakastan kirjoittaa satuja ja tarinoita, ja tämän ympärille olisi ollut ihana tehdä jonkinlainen pieni kertomus tonttujen iloisesta ja unohtumattomasta metsäretkestä – esimerkiksi ihmisen ja eläimen syvästä yhteydestä ja ystävyydestä tai siitä, kuinka toisemme kohdatessamme se, että olemme keskenämme erilaisia ja tulemme erilaisista taustoista on rikkaus, ja voimme siitä huolimatta tutustua toisiimme ja olla ystäviä. Olisin varmasti kirjoittanut tarinan, jos mulla olisi lapsia joille sellaisen voisin kirjoittaa. Vaihtoehtoisesti olisin voinut luoda tarinan heidän kanssaan yhdessä. Nyt näin itsekseni tarinoiminen tuntui jotenkin kolkolta ajatukselta ja jätin sen tekemättä. Toivottavasti senkin aika on sitten joskus myöhemmin.

Asetelma sai paikan keittiöstä ruokapöydän perältä. Sen loisteessa on ihana juoda glögiä iltaisin, kuunnella joulumusiikkia ja nauttia pimeistä hiljalleen kylmenevistä illoista. Tämän valojen loisteen myötä pimeä aika ei tunnu minusta ollenkaan pahalta – päinvastoin oikeanlainen valaistus jos mikä luo ihanan tunnelman.