Luukku 4: Tonttu
Joulumusiikki on mulle ehdoton juttu talven juhlatunnelmaan laskeutumisen kannalta. Etenkin leipoessa ja muita valmisteluja tehdessä on ihana laittaa joululaulut soimaan ja uppoutua niihin kunnolla. Useinmiten meillä soi jouluradio, mutta joskus olen tehnyt omaa soittolistaa myös Spotifyyn.
Vaikka pääpiirteittäin joulumusiikki tuo oikeanlaista fiilistä ja se on tärkeä osa joulua, ei se aina saa mielialaa korkeimmilleen. Uskon, että moni muukin on huomannut, että niistä suosituimmista, eniten kuunnelluista joululauluista löytyy hyvin paljon myös surumielisiä sanoituksia. Niitä kuunnellessa itse huomaan että joulumieli meinaa välillä väistyä haikeuden tieltä. Uskon että tämä johtuu omasta surustani, jota jouluun liittyy ja jonka tietyt laulut saavat nousemaan aina pintaan.
Joulu ei ole kaikille iloinen juhla. Vaikka se herättää itsessäni suruakin, niin yritän aina siitä myös nauttia ja tavoittaa joulumielen sillä pohjimmiltani olen kuitenkin jouluihminen, ja siinä aina jollain tapaa onnistunkin, eivätkä joulunpyhät kokonaisuudessaan ole pelkkää syvässä surussa rypemistä vaikka en saa sitä tunnetta täysin sammumaankaan.
On kuitenkin myös heitä, jotka toivovat ettei koko juhlaa olisikaan, ja odottavat joulunpyhien olevan pian ohi, mikä on hyvin ymmärrettävää – aina joulutunnelmaan ei vain pääse kiinni vaikka haluaisi. Jokaisella on haikeuteen omat syynsä, mutta luulen että yleisimmät niistä ovat yksinäisyys ja erilaiset menetykset. Mulle läheisten menehtymiset ja lapsettomuus ottavat koville erityisesti jouluna. Luulen, että tosi usein tätä surumielisyyttä on haluttu ottaa esiin myös joululauluissa. Kun kuuntelee niiden sanoituksia huomaa, että niissä korostuvat paljon juurikin yksinäisyyden ja menettämisen tuska. Sanoituksiin on monien helppo samastua, mikä toisaalta voi tuoda lohtuakin synkkinä hetkinä. Moni suomalaisista tuntuu tällaisista joululauluista pitävän kovasti, mutta itse en mielelläni kuuntelisi niitä kerralla paljon, vaan keskityn mielummin iloisempiin lyriikoihin että joulumieli pysyy paremmin yllä. Haikeammat lyriikat pieninä annoksina sillointällöin kestän kyllä. Liian isosti annosteltuina vajoan helposti tosi synkkiin vesiin, ja sellaista mieltä on vaikea karistaa pois.
Ja vaikka tykkäänkin jouluradiota kuunnella, välillä silti tuntuu että haluaisin yhä useammin ottaa Spotifyn esiin ja luoda sinne tällekin joululle oman soittolistan jota voisin pyörittää pyhien yli ilman että tarvitsee miettiä, milloin kaijuttimista kajahtaa jokin liian melankolinen kappale. Jouluradio soittaa niitä mielestäni hieman liikaa. Ehkä mun pitäisi pääkanavan lisäksi tutustua myös muihin jouluradioperheen kanaviin, josko niistä löytyisi vähemmän melankolisia biisejä soittavia vaihtoehtoja. Ne ovat todella kauniita ja koskettavia, mutta saavat väkisinkin surun äkkiä hereille. Yksi hyvä esimerkki kauniista, mutta niin raastavasta kappaleesta on Konsta Jylhän Joululaulu – sen tullen vaihdan radiosta kanavaa lähes aina.
Monet joululaulut tuovat vahvasti mieleen lapsuuden joulumuistot, ja niiden myötä on ihana aloittaa joulun odottaminen ja vietto. Laitan yhden niistä tähän alle, aina tämän kuullessani muistan elämäni tähän saakka ihanimmat joulut lapsuudenkodissa. Muistan tämän kappaleen soineen lukemattomia kertoja keittiön radiosta aamuisin, muistan kodin joulun tunnun tuoksuineen kaikkineen. Ja niihin muistoihin on aivan ihanaa sukeltaa aina kerta toisensa jälkeen.
Mitkä ovat teidän lempparijoululaulut? Tykkäättekö enemmän melankolisesta vai iloisemmasta meiningistä?
Vaikka ruisleivän leipominen saattaa vaikuttaa pitkäveteiseltä ja työläältä, ei se lopulta tunnu siltä kun pääsee vauhtiin. Ja vaikka toki tähän jonkin verran saa kulumaan aikaa ja kärsivällisyyttä niin lupaan, että lopputulos on äärimmäisen ihana ja palkitseva. Koti täyttyy huumaavalla tuoreen leivän tuoksulla ja omien kätten tulos motivoi tekemään lisää ja lisää. En tosiaan itsekään ole vielä tässä kovinkaan hyvä, ja leivän ulkonäössä on parantamisen varaa. Tekemällä sitä kuitenkin oppii, ja jo muutaman kerran jälkeen ihan varmasti huomaa edistystä tapahtuvan. Rohkeasti siis kokeilemaan, voin lämmöllä suositella tätä jokaiselle joka yhtään leipomisesta nauttii 🙂