Aamuja ja päiviä

Jäin eläkkeelle pari vuotta sitten. Uuden ajanjakson alku tuntui samalla kertaa makealta ja suolaiselta. Yhtäkkiä aamulla saikin juoda kahvit rauhassa eikä ollut kiirettä ulkoiluttamaan koiria ennen töihin lähtöä. Niinpä aamuvirkkuna ihmisenä suunnistin kameran ja koirien kanssa lähijärvelle, Saaren kansanpuistoon tai vaikka Jokioisten Elonkiertoon. Pakko myös tunnustaa, että vaelsin kameran kanssa pitkässä yöpaidassa puutarhassamme, koirat kintereillä, kuvaamassa järveltä nousevaa usvaa, ötököitä sekä lintuja, pieniä herkkiä aamutunnelmia

Ystäväni Pirkko Sahlberg-Vainio houkutteli minut mukaan Eläkeliiton Tammelan yhdistykseen toimintaan. Päädyin hallituksen jäseneksi sekä tiedottajaksi ja nettivastaavaksi. Työelämässä olin toiminut vuosikymmenet tietotekniikan kouluttajana. Eläkeläisillä oli suuri tarve opetella käyttämään kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älykännyköitä, sillä pankkipalvelut loppuivat kylältä ja reseptien uusiminenkin käy jouhevammin netin kautta. Niinpä ryhdyin kevytyrittäjäksi ja ryhdyin opastamaan muita eläkeläisiä. Olen järjestänyt erilaisia tietotekniikkakursseja Tammelan lisäksi Forssassa ja Kalvolassa. Ikätovereina puhumme samaa kieltä ja oppiminen on mielekästä ja mukavaa.

Olen aina ollut kiinnostunut uuden oppimisesta ja haasteista. Niinpä tänä vuonna liityin yhdistyksemme bocciapelaajien ryhmään. Me virkut eläkeläiset nakkelemme nahkakuulia kerran viikossa Manttaalilla. Vitsit ja kannustukset raikuvat ja hauskaa on. Kesällä aion kokeilla mölkkyä.

Tartu hetkeen ja nauti!

Kuvausterveisin
Kaisa Sorola

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *