Tässä tujaus Wien-tunnelmia tähän pakkaspäivään. Wieniläinen lauantai piti sisällään Apfelstrudelia Café Sperlissä, jonka kahvivalikoima oli pienen novellin pituinen. Siinä sitten kaksi saksaa taitamatonta tumpeloa istui mietiskelemässä, tilatakko Kleiner brauner, Melange vai Einspänner. Vaiko kenties Schale Gold? Pieni vakavamielinen tarjoilijarouva huomasi hämmenyksemme ja toi pöytään kuvallisen kahviesitteen. Tuli erittäin japanilaisturistimainen olo. Mutta nyt tiedän, että Melange on kuin cappucino ja Kapuziner ​jotain ihan muuta, nimittäin espresso kermavaahdolla. Struudeli maistui ja tila oli hieno.

Päivän taideinjektiosta vastasi Leopold museo ja Vienna Secessionin rakennus. Ensimmäisessä oli ihanan dramaattista Egon Schieleä ja koristeellista Gustav Klimtiä, toisessa, eli tuossa yllä kuvatussa kultalehtipallero rakennuksessa, oli lisää Klimtiä ja erityisen hienoa arkkitehtuuria. 

Alla kurkistus päivän dinner asuun. Acnen lempipöksyt olivat jalassa ja jalat paljaina. Oi niitä aikoja, kun pystyi kipittämään iltamyöhään kaupungilla sukitta! Nyt paljaan ihon vilauttaminen ulkosalla on yhtä kuin varma flunssa. Miss you Wienin kesälämpö!