Way to go Riccardo!
”It’s 2013. Everybodys being so cool about Instagram, about Facebook, any media – everybody’s being so open. At the end of the day, why are not so many black girls or Latin girls in shows? When you have an American president who is black! When I see this happening, it’s quite sad, I think. People can be so avant-garde, so advanced, but actually not, because people are still making differences between skin color.” –Riccardo Tisci
Riccardo Tisci päätti jättää pois valkoiset mallit Givenchyn kevään kampanjasta. Kampanjakasvoina toimivat ihana Erykah Badu, Maria Borges, Eboni Riley ja Asia Chow.
Muotimaailman valkoihoisuutta on kritisoitu paljon tänä vuonna. Tummaihoinen 1970-luvun supermalli Bethann Hardison syytti syyskuussa muotiviikkoja järjestäviä organisaatioita rasismista listaamalla muotisuunnittelijoita, jotka edellisenä sesonkina (f/w 2013) käyttivät näytöksissään vain yhtä tai eivät ainuttakaan tummaihoista mallia. Listalle pääsivät mm. Versace, Prada ja Chanel.
Helmikuussa New Yorkin muotiviikoilla 82.7% kaikista catwalkeilla kävelleistä malleista olivat valkoisia. Tummaihoiset, aasialaiset ja latinomallit saivat tyytyä jakamaan loput 17.3%. Näytös ilman ainuttakaan ei-valkoista mallia ei ollut mikään harvinaisuus; esimerkiksi Calvin Klein päätti satsata kokonaan valkoiseen. Euroopassa asiat ovat vielä huonommin, Célinen näytöksiin ei ole palkattu tummaihoisia malleja sen jälkeen kun Phoebe Philo otti ohjat vuonna 2009. Myös Diorin Raf Simons lähetti helmikuussa catwalkille ainoastaan valkoihoisia malleja.
Huippumallit Chanel Iman ja Jourdan Dunn avautuivat molemmat tänä vuonna kohtaamastaan rasismista. Iman kertoi, että hänet on käännytetty monta kertaa castingeista, koska suunnittelija on jo täyttänyt yhden tummaihoisen mallin kiintiönsä: ”A few times I got excused by designers who told me, ’We already found one black girl. We don’t need you anymore’ ”.
Kun Jourdan Dunnia ei buukattu koska hänellä oli kuulemma liian isot rinnat, Dunn twiittasi ilkikurisesti: ”I’m normally told I’m being cancelled because I’m ’coloured’ so being cancelled because of my boobs is a minor :)”. Dunn on useissa haastatteluissa puhunut rasismista muotimaailmassa, hänet on Imanin tavoin usein lähetetty pois castingeista koska tummaihoisia tyttöjä ei enää tarvita.
Steven Meisel kertoi saavansa negatiivista palautetta isoilta asiakkailta jos hän ehdottaa tummaihoista mallia kampanjaan: ”Advertisers say black models don’t sell”. Hallooo?
Ja apua, casting director Barbara Nicoli (työskentelee mm. Guccille) yrittää tässä huonolla menestyksellä selittää, miksi eri ”rodut” sopivat eri muotinäytöksiin ja mihin aasialaiset eivät sovi: ”Asians they are not curvy, so to put an Asian [who’s] very flat [with a] baby body shape in a show where normally the designer knows they love sexy, beautiful, curvy girls, it’s a bit of nonsense.” Eli aasialainen ei voi olla seksikäs, kaunis tai kurvikas?
Ja kappas vaan, rasismista puheen ollen, lueskelin tässä äsken Ranskan Voguen marraskuun numeroa. Numerossa oli yhteensä seitsemän sarjaa muotikuvia; editorialeja, kauneus juttuja ja pienempiä muotijuttuja. Vain yhdessä oli tummaihoinen malli. Ja arvatkaapas mihin kontekstiin hänet oli sijoitettu? Safari-kuvauksiin tottakai. Hänet on joka kuvassa puettu päästä varpaisiin leopardikuvioihin, mikä toistaa stereotypiaa, jonka piti olla aikoja sitten kuollut ja kuopattu, nimittäin myyttiä tummaihoisten eläimellisyydestä. Vogue, teleporttaa itsesi nykypäivään sieltä 1900-luvun alun syövereistä, jolloin tummat naiset vielä miellettiin eksoottisiksi ”olennoiksi”. Syyyyvä huokaus. Koko lehdessä oli mainoksia myöten kaksi kuvaa aasialaisista naisista ja kaksi kuvaa tummaihoisista naisista. Siinä Ranskan Voguen käsitys naiskauneudesta. Skarppausta!
Ylin kuva Style.com, muut omia.