Hetki hyvää oloa

En olisi uskonut, mutta takana on kaksi aivan mahtavaa festaripäivää ja kaksi päivää sen jälkeenkin leijumista hyvässä fiiliksessä. Toki se arki taas alkoi ja lasku on odotettavissa, mutta silti ihmettelen itseäni ja oloani, vaikka eipä tälläkään kertaa kaikki mennyt ihan putkeen.

Juhannuksen jälkeenhän hommasin kämppiksen vuoksi liput Weekendeille. Ihan häntä piristääkseni, vaikka rahatilanne ei sitä olisi ehkä periksi antanut. Ja kun asiat nyt eivät menneet kuten piti eikä tämän riidankaan aikana kämppiksestä pahemmin mitään kuulunut, oli hallussani kaksi kallista lippua kahdeksi päiväksi festareille, jonka musiikkityyli ei minulle sitä ominta ole. Joka tapauksessa olen syvästi kiitollinen oikeille kavereilleni, jotka minut majoitti ja piti seuraa, huolehti, opasti ja auttoi muutenkin. Minulla oli hauskaa – oikeasti. Kaksi päivää niin, että sain unohtaa murheet ja antaa vain mennä hyvällä fiiliksellä. Toki nyt jalat ovat kipeät kaikesta pomppimisesta, tanssimisesta ja reivaamisesta, mutta mitäpä siitä. Pääkopalle se kaikki vain teki niin hyvää olla ajattelematta masentavia asioita ja nauttia omana itsenään. Weekend oli kyllä sellainen hyvän olon festari, vaikka sinne lähteminen yksin vähän epäilytti.

Vaikka se korkean hyvä fiilis on hiljalleen laimentumassa, antaa tämä voimaa kummasti kestää ja samalla antoi kyllä ajatuksen siitä, että tällaista fiilistä voisin jahdata useamminkin. Se ei vain tule kotona istumalla ja murehtimalla. Onpa tavoitetta taas omassa elämässä ja oman elämänsä hallinnalla. Mutta ensi vuonna olen taatusti paikalla taas!