Mitähän hemmettiä oikein ajattelin, kun varoitin häntä itsestäni pervona? Tällainen tuli tänään mieleeni, sillä jälleen eilen puhuessamme puhelimessa sanoin: ”Varotan sua jälleen tällaisesta asiasta. Mulla on oikeasti aika perverssi mielikuvitus.” Lisäsin siihen kyllä, että aivoni ovat sellaisessa kääntämismoodissa. Moodi, joka näkee niin kovin monet asiat seksuaalissävytteisesti.

Perverssihän tarkoittaa ihmistä, joka on seksuaalisesti poikkeava. Joku, joka poikkeaa mieltymyksiltään normaalista eli jonka mieltymyksiä valtaosa muusta väestöstä pitää poikkeavana tai luotaantyöntävänä. No mitähän niitä perversioita sitten on?

Alistuminen. Ja alistaminen. Netin nurkkia jos hieman koluaa, niin nämä perversioni eivät olekaan niin poikkeavia. Noin 65 prosenttia vastanneista naisista (tämä tutkimus on tehty ilmeisesti Fifty Shades of Grayn aikoihin) fantasioi alistamisesta. Huomioi sana fantasioi. Varsinaisia kokemuksia omaavia on vähemmän ja jos pintaa raapaisee, niin alistaminen on kokemuksissa hyvin usein korkeintaan luokkaa ”pehkokäsiraudat ranteisiin.” Kun minä puhun alistamisesta ja alistumisesta, niin tarkoitan sitä todella.

Henkinen roolileikki

Roolileikkinä alistuminen on ennen kaikkea henkistä, toisen täydelliseen tahtoon alistumista. Ja juuri tämän takia on olemassa turvasana. Fyysinen kipu ei niinkään jätä jälkiä psyykeeseen, jos sitä vertaa henkisen kivun tuottamiseen. Alistaminen voi tuntua ajatuksena vastenmieliseltä, mutta meillä jokaisella on mekanismit aivoissa tuollaisia tilanteita varten. Kykymme empatiaa laskee ja meidät valtaa ns. voittajafiilis välittäjäaineiden normaalihkon tasapainon muuttuessa. Tämä ilmiö on tuttu niin uhkapelaamisesta, työn esimiestehtävistä ja urheilusuorituksista. Samat aivot ja samat mekanismit, ulkoiset puitteet vain muuttuvat. Ja samat välittäjäaineet, mitkä ovat mukana myös seksuaalisessa toiminnassa.

Kun puhutaan tällaisista (melko vakavista ja) poikkeavista tilanteista, joissa alistetaan tai sitten alistutaan, niin niistä puhutaan rooleina. Ja aivan helvetin hyvästä syystä. Tasavertaisessa ja hyvin tasa-arvoisessa ihmissuhteessa jos jää nämä asetelmat päälle, niin ollaan henkisen lähisuhdeväkivallan äärellä. Siitä on sitten nautinto kaukana.

Takaisin eiliseen. Ei ollut huono juttu mainita olevansa pervo, sillä siitä tuli sitten keskusteltua. Ja puhuttua fantasioista, siitä haluaako niistä jotain toteuttaa vai onko niitä jo täytetty. Tarkkaa sisältöä en tässä paljasta, mutta totean meidän löytäneen yhteisiä kokeiltavia asioita. Ensimmäisellä kerralla en suosittele kokeilemaan miltä ratsupiiska tuntuu, on sitä miedompiakin kuritusvälineitä olemassa.