”Miehen ei tarvitse pelätä raskaaksi tulemista”
Tämä ei nyt ole se maailman mielenkiintoisin tai ”kuumin” aihe, mutta jotenkin sellainen, jonka haluaisi heti käsitellä alta pois. Jos joku stereotypia vain jaksaa vuodesta toiseen provosoida, niin se on tämä.
Miehen ei tarvitse pelätä raskaaksi tulemista.
Jos nyt jätetään hyvin liberaali näkökulma pois, niin kyllä, on totta, että mies ei voi tulla raskaaksi. Mutta tekeekö se miehen asemasta tässä yhtälössä jotenkin helpomman? Itse olen pelännyt kyllä saattaneeni jonkun raskaaksi, ja voin sanoa, että ajatuksen aiheuttama pelko on ollut kaukana lievästä. Se tunne, kun jokaista viestiä avaa hikoilevin käsin, toivoen että siellä olisi ilmoitus negatiivisesta raskaustestistä. Mutta mitään ei kuulu, toisella on menkat muutaman päivän myöhässä ja kuulemma rintoja aristaa. Siinä kohdassa miettii jo koko tulevaa elämäänsä ja sen mahdollisia risteyskohtia.
Tuossa tilanteessa tuntuu todella epäreilulta, että itsellä ei ole mitään valtaa tilanteessa. Uskon todella, että päätös lapsen pitämisestä tai raskauden keskeyttämisestä on henkisesti äärimmäisen raskas. Mutta miettikääpä hetki, jos sen lisäksi vielä olisitte tilanteessa, jossa toinen ihminen tekee sen päätöksen puolestanne, mutta te elätte seurauksien kanssa? Ehkä mies toivookin lasta, ja sydän murenee sirpaleiksi, kun toinen päättää keskeyttää raskauden. Tai sitten mies ei voisi ikimaailmassa kuvitella haluavansa lasta ainakaan nykyisessä elämäntilanteessaan, tai sitoutuvansa naiseen, jonka saattoi raskaaksi. Mitä, jos toinen päättääkin pitää lapsen, ja sitoa sinut itseensä loppuiäksesi?
Minusta on aika järjenvastaista väittää, ettei raskauden mahdollisuus pelottaisi miehiä. Siis mistä tämä stereotypia sitten kumpuaa?
Mielestäni kahdesta asiasta.
Maailmassa on läjäpäin miehiä, jotka eivät pelkää yhtään mitään. Eivätkä ajattele hetkeä edemmäs. Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka tilastossa muutenkin alentavat miesten keski-ikää. Jos miestä ei pelota, voiko moottoripyörällä ajaa isosta hyppyristä kännissä, pistää koko omaisuuttaan ruletissa punaiselle tai pettää hetken mielijohteesta vaimoaan hänen ystävänsä kanssa, niin mikä sitten pelottaisi? Miehet ovat monesti riskinottajina uhkarohkeampia kuin naiset, mutta se tietty osa miehistä on totaalisen piittaamaton mistään tulevasta. Tämä miestyyppi ei kuitenkaan onneksi ole se sääntö, vaan poikkeus.
Seksin hetkellä kukaan ei ole järkevimmillään. On turha väittää, että naisetkaan olisivat aina hekuman hetkellä aukottoman järkeviä vaikkapa ehkäisyn käytössä. Jos olet miehenä tilanteessa, jossa ainoa päässä jyskyttävä ajatus on silkka hekuma siitä, että kohta saat harrastaa seksiä tuon ihanan naisen kanssa, niin uhkarohkeita valintoja voi tulla tehtyä. Jos nainen vaikka sanoo, että älä huoli, mulla on varmat päivät, niin ymmärrän kyllä miten siinä tilanteessa pieni riski voi olla nautinnon arvoinen. Siis monen mielestä, itse olen jotenkin saanut ennakoitua, mikä paniikki seuraavana aamuna olisi, ja olen hammasta purren silti valinnut sen kumin. Siis sellaisen kumppanin kanssa, johon en täysin luota.
Mutta entäpä, jos kyseessä on tutumpi nainen? Tai vaikka tyttöystävä, joka on unohtanut pillerin, mutta ”ei se yks unohdus varmaan vaikuta”? Muistan tilanteen, joka oli ihan ensimmäisiä seksikokemuksiani, ja olin jo alasti sängyllä ja tyttö istumassa hajareisin lantioni päällä. Yhtäkkiä hän liukui hieman taaemmas, ja kädellään hellästi ohjasi minut sisäänsä. Oliko minulla kanttia tässä noin 3 sekunnin varoitusajassa sanoa jumaloimalleni tytölle, että ei, en halua tuntea miltä tuntuisi olla iho ihoa vasten sisälläsi? Ei. Toki muutamien työntöjen jälkeen viisastuin ja hoidettiin varsinainen akti loppuun kumin kanssa. Mutta olisihan tuostakin voinut tulla raskaaksi? Ja voi kuulkaa, kyllä se jälkikäteen pelottikin.
Ihminen ei ole järkevä eläin. Jos olisi, maailma olisi hyvin paljon ennustettavampi paikka. Ja se ei ole mikään klisee, että vaikka seksi kuminkin kanssa menetteli, niin se ensimmäinen työntyminen naiseen ilman kumia oli jotain niin intiimiä, kiihottavaa ja nautinnollista, että herkempi olisi purskahtanut itkuun. On helppo ymmärtää, että kaikista riskeistä huolimatta liha voi joskus olla heikkoa.
Mutta vielä yhä jos harrastan suojaamatonta seksiä, vaikka kuinka tietäisi että toisella on pillerit, kierukka tai jotain muuta vähintäänkin luotettavaa, on heti orgasmin jälkeisen raukeuden myötä sellainen pieni pelko.
”Mitä jos tämä oli se kerta?”. Yhä se pelottaa, sillä lasta en vielä ole valmis elämääni ottamaan. Mutta eipä tämä ollut päälimmäisenä mielessäni viisi sekuntia ennen huipennusta.