On naisia, jotka kiinnostavat enemmän kuin toiset. Mutta sitten on kokonaan tämä oma luokkansa, johon kuuluvia naisia ei voi mieltää yhtään vähemmäksi kuin jumalattariksi. Ne hitusen liian täydelliset, jotka tuntuvat kaikessa ihastuttavuudessaan jopa hieman epätodellisen virheettömiltä. Toki kauneus (monessakin mielessä) on katsojan silmässä, mutta jokaisella miehellä on ne omat jumalattarensa. Heidän kohdallaan tietää, etteo heistä voisi koskaan pitää kiinni, eikä itsestä olisi ikinä heidän rinnallaan turvallinen ja riittävä olo. Mutta silti heistä on lupa haaveilla ja miettiä, miltä tuntuisi edes hetken olla heidän kanssaan.

Useasti tällaiset jumalattaret ovat julkkiksia, kuten näyttelijöitä, laulajia tai muita vastaavia. Mutta heitä tulee ihan arjessakin vastaan. Toki ihastuminen on sokeaa toisen ns. huonoille puolille, ja ihastuksen kohde näyttäytyy meille aina lähes täydellisenä. Mutta jumalattariin kuuluu se tunne, että tuo ei ole minun saavutettavissani.

Mutta mitä tapahtuukaan, jos hetkeksi nuo haavekuvat muuttuvat todeksi?

Minulle kävi kerran noin. Tapasin nettideiteiltä kuvattomana olleen naisen, ja yllätys kohdatessa oli melkoinen. Jos olisin kuvan nähnyt, en olisi oikeasti uskaltanut edes lähestyä. Hän oli kuvankaunis kaunotar, jolla oli viimeisen päälle oma pukeutumistyylinsä asusteita ja koruja myöten, sekä aivan hurmaava kehonkieli. Hän hymyili paljon, puhui samettisella äänellä ja koko olemus huokui sellaista lämpöä ja kutsuvuutta. Samalla itselle tuli kuitenkin kovasti sellainen olo, että minä taidan olla nyt väärässä paikassa ja seurassa. Kaikessa tavallisuudessani koin kutistuvani merkityksettömän pieneksi.

En uskaltanut olettaa, että saisin hänestä mitään ystävää enempää. Mutta meillä oli hyviä keskusteluja, ja aika kului kuin siivillä. Tapasimme muutaman kerran, ja hän kyllä antoi ymmärtää pitävänsä minusta. Kävimme pari kertaa baarissa siten, että hän jäi yöksi luokseni nukkumaan. Nukuimme kyllä samassa sängyssä, mutta hän ei osoittanut kiinnostusta nukkumista sekä satunnaista halaamista enempään. Sekin tosin oli enemmän, kuin olisin odottanut koskaan tapahtuvan.

Muutaman tapaamisen jälkeen yksi baarireissu kuitenkin kulki erilaisia uria. Hän kyseli illan aikana suhdehistoriastani, sekä seksikumppanieni määrästä. Illan lopuksi hän vielä päätti, että nukutaan välillä hänen luonaan. Olin niin kovasti kiinni siinä maailmankuvassa, jossa minunkaltaiseni mies ei koskaan saisi häntä, etten vieläkään uskaltanut lukea merkkejä ilmasta. Mutta siellä hänen luonaan sängyssä puolipukeissa makaillessani, kun hän kiipesikin pelkkään t-paitaan ja alushousuihin pukeutuneena päälleni, ja otti paitansa pois paljastaen mykistävän täydelliset rintansa, oli oloni oikeasti todella epätodellinen.

Pääsin harrastamaan hänen kanssaan seksiä muutaman kerran, kun vietimme öitä yhdessä. Lopulta toki kävi kuten olettaa saattoi, eli hän kiinostui toisesta, ja suhteen alkumme kuivui kasaan. Toki se suuresti harmitti, mutta jotenkin sitä osasi odottaa. Mutta jokainen vietetty yö hänen kanssaan kyllä piirtyi muistiin viimeistä yksityiskohtaa myöten. Miltä tuntui katsoa häntä silmiin, kun työnnyin hänen sisäänsä. Miten hän äänteli jokaisen työnnön myötä, tai saadessaan orgasmin. Miltä tuntui tajuta, että muutaman sekunnin kuluttua tulen laukeamaan tämän ihanan naisen sisään.

Miksi tämä tarina tahtoi tulla kerrotuksi? Siksi, että merkittävintä tässä oli koko tapahtumaketjun vaikutus minuun. Etenkin tuohon aikaan mielialani oli melko matala, eikä itsetunnossakaan kehumista. Elämä oli aika harmaata ja usein ilotonta. Mutta nuo tuon jumalattaren kanssa vietetyt hetket muuttivat enemmän, kuin kukaan mielenterveyden ammattilainen ikimaailmassa olisi voinut. Yhtäkkiä olin täynnä tervettä itsevarmuutta, uskoa itseään ja siihen, että elämä oikeasti yllättää. Ikään kuin hän olisi suorastaan pelastanut minut jonkin synkän kuilun reunalta, ja raahannut takaisin valoon.

Kun juttumme loppui, hän vaikutti olevan hieman pahoillaan siitä, että antoi ymmärtää liikaa. Ehkä olisi vain pitänyt pysyä ystävinä, hän mietti. En saanut sitä sanottua silloin, eikä hän varmaan tänäkään päivänä tiedä, mikä merkitys tapahtuneella oli minulle.

Jos tiedostat olevasi jonkun silmissä jumalatar, ja mietit, onko väärin mennä sänkyyn sellaisen miehen kanssa, johon itse et ole samoin ihastunut hän sinuun, niin palauta mieleesi tämä tarina. Voit tehdä enemmän hyvää hänelle, kuin pystyt kuvittelemaankaan. Jokaisen pitäisi ainakin kerran saada kokea jumalattarensa.

ps. Emily Clarke todellakin kuuluu tähän postaukseen.

Edellisessä tekstissä pohjustin vähän tuota, että paljon seksisuhteita kerryttävä mies on sankari, kun taas vastaavaa tekevä nainen on jotenkin halveksuttava. Tuon taustoja näin vielä modernissa maailmassa mietittyäni keksin kyllä muutaman seikan, jotka voivat yhä vaikuttaa.

Ensimmäiseksi toki se ilmeinen. Ellet näytä Ryan Goslingilta, sinun ei ole miehenä helppo kaataa läjäpäin naisia. Vaikka pelkkää seksiä etsiviä naisia toki löytyy, suurin osa naisista hakee kuitenkin jotain vakavampaa, tai vähintään sellaista, jossa on tunnetta mukana ja rauhallisempi tahti etenemisessä. Pelkkää seksiä hakeva mies saa tosissaan tottua torjuntoihin tai pakkeihin, ellei omaa jotain erityistä karismaa tai muuta kykyä yksinkertaisesti pudottaa naisilta heidän suojakilpensä (ja alusvaatteensa…) hetkessä.

Lähes kuka vain nainen kuitenkin kykenee saamaan uuden miehen sänkyynsä vaikka joka viikonloppu, jos laskee kriteereitään tarpeeksi. Halutun naisen ei niin tarvitse tehdä, mutta tästä voi silti erheellisesti syntyä kuva siitä, että paljon seksikumppaneita haaliva nainen oikeasti antaa käytännössä kenelle vain. Mutta onko tämä sitten jollain tavalla huono asia? Eihän järvikään soutamalla kulu.

Kahdesta syystä se sellaisena voi miehille näyttäytyä. Ensimmäiseksi siksi, että miehet oikeasti katkeroituvat hyvin herkästi, jos joku heidän näkökulmastaan ”alempitasoinen” mies pääsee sänkyyn sellaisen naisen kanssa, josta he ovat itse kiinnostuneita. Siis se perinteinen ”Olen tosi mukava, fiksu ja komeakin mies, mutta silti tuo pokasi barista sen kännisen tyypin.” Tätä mutkistaa vielä se, että miesten on oikeasti hyvinkin vaikea arvioida, kenellä toisella miehellä oikeasti on kysyntää naisten seurassa ja kenellä ei. Tunnistan kyllä itse ne komeimmat ja karismaattisimmat kaverit, mutta oikeasti tunnen monia miehiä, joiden kohdalla en yksinkertaisesti ymmärrä, miten heillä voi käydä niin hyvin flaksi. Ei erityistä ulkonäköä, eivät kovin supliikkimiehiä ja usein vielä melkoisen tukevassa humalassa radalle lähtiessään. Ja jotenkin sieltä tullaan aina kotiin nainen kainalossa. Kyllähän se voi heikkona hetkenä tehdä katkeraksi, ja helppo ymmärtää, miten joku mielummin syyttää tällaisen kaverin mukaan lähtevää naista, kuin epäilee oman viehätysvoimansa tai käytöksensä tasoa.

Toinen syy voisi olla se, että miehet tutkitusti pitävät kiinnostavimpana sellaista naista, joka on muita miehiä kohtaan nirso, mutta heille helppo. Miehet haluavat tuntea itsensä erityisiksi, suorastaan valloittajiksi. On se vain eri asia kertoa helposti kiivenneensä Mount Everestille, kuin paikallisen hiihtokeskuksen kukkulalle. Mikä valloitettavaa on naisessa, joka on ns. helppo saalis? Mutta sellainen valikoiva ja seuransa tarkasti valitseva nainen, joka on kiinnostunut juuri sinusta, ja suorastaan janoaa seksiä kanssasi. Pakko myöntää itsekin, että jos tällainen kohdalle osuu, on se ihan hävyttömän kiihottavaa ja egoa hivelevää.

Tähän vielä päälle evolutiiviset seikat, kuten se, että mies on perinteisesti halunnut varmistaa jälkeläisien olevan omiaan, ja siten rajoittaa oman naisensa mahdollisuuksia harrastaa seksiä muiden miesten kanssa. Liskoaivomme tulkitsevat seksuaalisesti aktiivisen naisen tässä mielessä uhaksi.

Liiemmin mikään näistä tekijöistä ei taida kestää kriittisempää tarkastelua nykypäivänä, mutta monesti vain tunne ohittaa järjen äänen.