Tämän postaussarjan edellisessä osassa sivusinkin jo lyhyesti sitä, että hakiessasi apua mielenterveyden haasteisiin saattaa lääkäri suositella sinulle jonkin lääkityksen aloittamista. Haluan vielä käsitellä mielenterveysongelmien hoitoon käytettäviä lääkkeitä ihan omassa postauksessaan. Tämän postauksen tarkoitus on olla melko yleisluontoinen ja faktapitoinen tietoisku, ja jätän omat mielipiteeni ja pohdintani psyykenlääkkeistä ehkä johonkin toiseen kertaan. Ja jälleen disclaimerina, etten ole terveydenhuollon ammattilainen tai muu asiantuntija, vaan tämäkin postaus perustuu omiin kokemuksiini ja hankkimaani tietoon. Tämä ei ole kattava lista käytettävissä olevista lääkkeistä. Mikäli unohdin mielestäsi jotain olennaista, kommentoi ihmeessä alle.

SSRI-lääkkeet

Oman kokemukseni mukaan ehkäpä yleisimpiä esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat erilaiset SSRI-lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. Niiden vaikuttavat aineet vaihtelevat, mutta toimintamekanismi on sama. Niiden vaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että ne vahvistavat serotoniinin vaikutusta keskushermostossa. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, jonka vajaus voi aiheuttaa esimerkiksi masennusta. SSRI-lääkkeitä on saatavilla useita erilaisia, ja välttämättä heti ensimmäinen kokeiltu lääke ei tee toivottua vaikutusta tai ole muuten sopiva. Saattaa siis olla, että potilas joutuu kokeilemaan useampaa lääkettä ennen kuin löytää itselleen sopivan. SSRI-lääkkeiden tapaan käytettäviä lääkkeitä ovat myös SNRI-lääkkeet ja esimerkiksi mirtatsapiini, joiden vaikutusmekanismit ovat hieman erilaisia.

Psykoosilääkkeet

Kokemukseni mukaan myös erilaiset psykoosilääkkeet, kuten ketiapiini ja risperidoni ovat melko yleisiä esimerkiksi ahdistuksen hoidossa. Psykoosilääke-nimitystä ei kannata säikähtää, sillä lääkkeitä käytetään tosiaan muidenkin kuin psykoottisten häiriöiden hoitoon. Suomessa psykoosilääkkeitä on käytössä parikymmentä erilaista. Psykoosilääkkeiden vaikutus perustuu muun muassa dopamiinin ja serotoniinin säätelyyn aivoissa. Itselläni on kokemusta siitä, että psykoosilääkkeitä voidaan määrätä sekä säännöllisesti päivittäin otettaviksi että tarvittaessa satunnaisesti käytettäviksi. 

Rauhoittavat lääkkeet

Esimerkiksi ahdistuksen hoitoon voidaan määrätä myös erilaisia rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiineja. Rauhoittavat lääkkeet usein helpottavat erityisesti äkillisiä ahdistus- ja pelko-oireita. Niitä ei yleensä suositella pitkäaikaiseen käyttöön niiden korkean riippuvuusriskin ja muiden haittavaikutusen takia. 

Lääkityksen aloittaminen

Lääkityksen aloittaminen ei välttämättä ole helppo päätös, ja siitä kannattaakin keskustella lääkärin kanssa huolella. Lääkäri osaa kertoa paremmin esimerkiksi mahdollisista sivuvaikutuksista sekä eri lääkkeiden yhteensopivuudesta. On yleistä, että lääkitys aloitetaan pikku hiljaa oikeaa annostusta etsien, ja esimerkiksi SSRI-lääkkeiden kohdalla saattaa kestää useitakin viikkoja, ennen kuin toivottua vaikutusta havaitaan. On tärkeää, että potilas käyttää lääkettä juuri lääkärin määräämällä tavalla, eli itse ei kannata ruveta kikkailemaan vaikkapa annostusten kanssa, eikä lääkitystä myöskään saa lopettaa itsekseen. 

Mitä haluaisit vielä tietää psyykenlääkkeistä?

Lähteet ja lisälukemista:

Mielenterveystalo: Biologiset hoidot

Terveyskirjasto: Masennustilojen hoidossa käytettävät lääkkeet

Terveyskirjasto: Ahdistuneisuushäiriöissä käytettävät lääkkeet

Terveyskirjasto: Psykoosien hoidossa käytettävät lääkkeet

Postaussarjan edellisessä osassa kerroin, mitä työkaluja voi hyödyntää omien mielenterveysoireidensa arvioimiseen. Nyt haluan käsitellä sitä, miten kannattaa toimia, jos kokee tarvitsevansa apua mielenterveyden haasteisiin – mistä ja miten sitä apua voi lähteä hakemaan. Huomaathan, että en ole terveydenhuollon ammattilainen enkä muukaan asiantuntija, vaan kirjoitan tätä blogia omiin kokemuksiini ja hankkimaani tietoon pohjaten.

Huom! Mikäli olosi on akuutisti todella sietämätön tai itsetuhoinen, ole välittömästi yhteydessä oman kotikuntasi psykiatriseen päivystykseen. Akuuteissa itsetuhoisissa tilanteissa myös hätänumero 112 voi auttaa.

Mikäli koet tarvitsevasi apua mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä tai muuten haluat keskustella asiasta, voit varata ajan omalle lääkärillesi esimerkiksi terveysasemalla tai työ- tai opiskeluterveydenhuollossa. Myös itse aloitin mielenterveyspolkuni terveysaseman yleislääkärin vastaanotolta. Ajan varaaminen voi tuntua hankalalta, mutta se on parasta, mitä voit oman hyvinvointisi eteen tehdä. Jos et tiedä, mitä aikaa varatessa sanoisit, voit sanoa vaikkapa vain että “olen huolissani mielenterveydestäni”. Hoitohenkilökunta osaa kyllä esittää oikeita jatkokysymyksiä ja ohjata sinut eteenpäin.

Lääkärin vastaanotolla pääset todennäköisesti täyttelemään erinäisiä kyselyitä sekä vastailemaan kysymyksiin, jotka voivat tuntua vaikeilta. On tärkeää, että kerrot tilanteestasi, ajatuksistasi ja tunteistasi rehellisesti ja kaunistelematta. Ainakin itselläni on joskus taipumus ruveta vähättelemään tai sensuroimaan omia fiiliksiäni lääkärille, ikään kuin niissä olisi jotain hävettävää. Mielenterveysasioissa ei ole mitään hävettävää, ja lääkäri on koulutettu niitä käsittelemään – todennäköisesti hän on uransa varrella kuullut ja nähnyt jo muutenkin vaikka mitä.

Kun olette lääkärin kanssa keskustelleet tilanteestasi, voitte yhdessä miettiä seuraavia askelia hoidossasi. Kyseeseen saattavat tulla esimerkiksi lääkityksen aloittaminen, ajan varaaminen psykiatriselle sairaanhoitajalle tai lähetteen tekeminen eteenpäin esimerkiksi psykiatrian poliklinikalle. Näitä voin käsitellä myöhemmin lisää, sillä itselläni on niistä kaikista kokemusta. Lääkärin kanssa pitäisi voida keskustella avoimesti erilaisista vaihtoehdoista ja toki voit esittää myös omia toiveitasi.

Mikäli lääkärin pakeille meneminen tuntuu tässä vaiheessa vielä liian vaikealta, on olemassa myös muita matalan kynnyksen auttavia tahoja. Mieli Suomen Mielenterveys ry:llä on esimerkiksi Kriisipuhelin, johon voit soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa, sekä alle 30-vuotiaille suunnattu Sekasin-chat. Myös esimerkiksi Mielenterveyden Keskusliitolla on neuvontaa sekä puhelimitse että chatissa. Muita auttavia puhelimia ja chatteja löydät täältä.

Riippumatta siitä, miten otat ensiaskeleesi avun hakemisessa mielenterveyden haasteisiin, on mielestäni tärkeintä, että ylipäätään otat sen. Että puhut jollekin, oli se sitten hoitaja, lääkäri tai chat-työntekijä. Heidän tehtävänsä on ottaa sinusta koppi, auttaa sinua ja ohjata tarvittaessa eteenpäin oikeanlaisen avun piiriin.