Matka paratiisiin osa 2

Kohteena Denpasar 

Nyt on aika ottaa käsittelyyn Bali-reissumme toinen, ja jollain mittarilla se jännittävämpi, puoliska. Ubudissa vietettyjen viiden ihanan yön jälkeen olimme varanneet kolme yötä Grand Mirah Boutique Hotel nimisestä hotellista Denpasarilta, Balin pääkaupungista. Denpasarille meno oli suunniteltu jo Suomessa, sillä ajattelimme että siinä olisi ensinnäkin kätevä suunnitella toista reissuviikkoa ja jatkaa sitten helposti matkaa seuraaviin kohteisiin. Sen lisäksi olimme lukeneet Denpasarissa olevan ihan näkemisen arvoisia nähtävyyksiä ja paikka vaikutti vähintäänkin mielenkiintoiselta. Siinä olimme oikeassa, että Denpasarilta oli helppo jatkaa matkaa, esimerkiksi Balin viereisille saarille, mutta muutamassa tunnissa huomasimme myös haluavamme jatkaa matkaa mahdollisimman pian.

Hotelli, joka oli kuvissa näyttänyt varsin korkeatasoiselta ja oli myös hinnaltaan kalliimpi kuin Ubudin hotellimme, oli suuri pettymys. Huoneemme ovi näytti siltä, että siitä oli joku joskus mennyt väkisin läpi, sillä kahvan ja lukon ympärys oli pinnasta säpäleina ja oven reunasta puuttui palasia. Noh, lukko toimi ihan kunnolla, ei siinä mitään. Itse huone osoittautui heikosti siivotuksi, lakanoissa oli tahroja, lattialla likaa ja pölyä ja pyyhkeissä myös kiinni jotain smäigeliä. Kaiken tämän idyllin kruunasi hotellin vieressä olevan rakennustyömaan äänet. Hetken teki mieli purskahtaa itkuun, sillä Ubudin rauhallisen ja ihanan ja _puhtaan_ hotellin jälkeen Denpsarin hotelli oli vähän shokki. Ajattelimme siinä vaiheessa, että pudotetaan yksi yö Denpasarilla pois ja ollaan vain kaksi yötä ja jatketaan sitten jollekkin läheiselle saarelle rantsumaisemiin. 

Lähdimme metsästämään ruokaa, ja päädyimme hakemaan aivan hotellin vierestä avonaiselta pikaruokaravintolalta näyttävästä paikasta noutonuudelit ja jotain epämääräisiä nyyttejä joista en osaa tänä päivänäkään sanoa mitä ne olivat. Mahdollisesti kanaa. Tai jotain taikinaa. Hyvältä ne kuitenkin joka tapauksessa maistuivat. Kyseisestä ravintolasta puhuttaessa ei samassa lauseessa voi varsinaisesti käyttää sanaa siisti, ja ruokaa odotellessa kävikin mielessä, että siihen asti oli käynyt tuuri ja mahavaivoilta oli säästytty, että tässäkö se tuuri sitten menisi. Pelko oli turha. Ruoka oli hyvää, nälkä lähti ja maha kiitti vielä seuraavanakin päivänä. Kertoo kyllä jotain paikasta ja siitä, että ei ruoka voi olla absoluuttista kuraa, jos siellä oli koko päivän jonoksi asti paikallisia, kaveriporukoita ja perheitä syömässä tai hakemassa ruokaa mukaa. Myös lompakko kiitti, muistaakseni nuudelisatsini ja ne nyytit maksoivat n. 2 euroa yhteensä. 

p1012339.jpgNuudeleita ja randomnyyttejä

Mahat täynnä päätimme lähteä katsomaan miltä Denpasar näyttää hotellin lähettyvillä. Määränpäänä oli löytää jokin kioski tai supermarket mistä saisi ostettua kuivanuudeleita, vettä ja muuta mitä illalla voisi hotellihuoneessa napostella. Kävelimme mapsin ohjaamana ensin suuntaan x, sen jälkeen suuntaan y ja päädyimme kyllä marketille, mutta maps ei ollut aivan ymmärtänyt käsitystämme marketista, vaan olimme saapuneet paikallisten torille, josta olisi saanut ostettua vaikka kokonaisen kynityn kanan suoraan pöydältä mukaan. Palasimme takaisin ja huikkasimme joukolle pimeitä taksikuskeja, että nyt kelpaisi kyyti (he olivat ehdottaneet taksia sen viisi kertaa, mitä olimme heidän ohitseen harhailleet yrittäessämme löytää ruokakauppaa.) Yksi miehistä ajoi meidät vähän kauemmas hotellista ison ostoskeskuksen luo, josta löytyi kaikkea mitä ikinä olimmekaan halunneet ostaa. Tyyppi odotti kauppareissumme ajan ja ajoi meidät sitten takaisin hotellille. Paluumatkalla tulimme yksimielisesti siihen tulokseen, että tämä oli tarpeeksi Denpasaria meille, ja päätimme lähteä seuraavana päivänä kohti Nusa Lembongan nimistä saarta. Denpasar on äänekäs, ahdas ja osin myös todella haiseva kaupunki. Voi toki olla, että olimme aivan väärässä osassa kaupunkia, ja se kaikki ihmeellinen ja hieno Denpasar mitä niin monissa matkustusjutuissa luvattiin, oli jossain muualla, mutta tuon yhden päivän aikana meiltä lopahti täysin into ottaa asiasta selvää, sillä yhtä hyvin voisimme jatkaa matkaa ja katsoa mitä muilla paikoilla on tarjota. Siinä missä esimerkiksi Ubudissa ihmiset olivat ystävällisiä ja kaduilla kävellessä tuntui saavansa olla rauhassa, Denpasarissa kävellessä vaaleaihoisena, yksi meistä myös blondeilla hiuksilla varustettuna, sai huuteluita, tööttäyksiä ja pahoja katseita osakseen. Olo oli epämukava. Siksi siis pakkasimme jälleen kimpsut ja kampsut ja varasimme fast boat matkan Nusa Lembonganille. 

p1012390.jpgp1012373.jpgp1012346.jpgKuvia Denpasarilta

 
Kohteena Lembongan

Lembongan on ihan omanlaisensa paikka, ja ehdottomasti se rennoin paikka näistä mitä me näimme. Lembongania voi kuvailla surffareiden ja himosnorklaajien paratiisina, sillä sieltä löytyy jos jonkin näköistä rantaa ja poukamaa, jotka tarjoavat täydelliset olosuhteet vesipedoille ja rantaleijonille. Lemboganilla yövyimme TS Hut Lembongan nimisessä majoituksessa, jossa meillä oli oma bungalow. Paikka oli yksinkertaisesti ihana. Bungaloweja oli muistaakseni viisi, eli kyseessä oli aika pieni ”hotelli”, aamupala oli maittavaa myös täällä ja lähimmälle rannalle, eli Mushroom Bayn rannalle, ei ollut kuin 150 metriä. Bungaloweissa oli myös sellainen hauska puoli, että niiden vessat olivat puoliksi taivasalla, puoliksi katoksessa bungalowin takana. Oli ihan hauskaa istua vessassa kuunnellen heinäsirkkoja ja katsella samalla kuuta.

p1012432.jpgBungalowimme sisältä

p1012437.jpgTS Hut Lemboganin allas. Kuva on otettu oman bungalowimme portailta. Uimaan pääsi siis muutamalla askeleella!

TS Hut tarjosi myös kaikenlaista aktiviteettiä, ja yhtenä päivänä kävimme hotellin snorklausretkellä. Sieltä ei ole yhtä ainutta kuvaa, mutta retkeen kuului kolme eri snorklauskohdetta, Manta Bay, Crystal Bay ja Mangrove Point (lue lisää tästä). Manta Bay on lahti jossa asustaa paholaisrauskuja (Manta ray). Lahdella oli paljon snorklaajia, ja snorklaajamassan liikkeistä pystyi päättelemään missä rauskuja parhaillaan ui snorklaajien ali. Itse näin rauskun vain veneestä käsin, sillä en viihtynyt vedessä kovin kauaa kovan aallokon takia, mutta olihan se rausku silti vaikuttava näky! Chrystal Baylla ja Mongrove Pointilla merenkäynti oli huomattavasti tyynempää, eikä varsinaista aallokkoa ollut kuin kallioiden vieressä. Näissä kummassakin kohteessa kyseessä oli koralliriutta, ja näkymä veden alla sanoin kuvaamaton. Satojen värikkäiden kalojen uiskennellessa aivan lähellä ympärillä toivoin enemmän kuin koskaan, että omistaisin vedenkestävän kameran. Välillä koralliriutta oli niin lähellä pintaa, että korallia olisi saattanut koskea käsin. Tuntui kuin olisin katsonut Nemoa etsimässä live versiota. Vahva suositus, mikäli pää kestää veneen keikkumisen! Snorklausretkien järjestäjiä löytyy paljon, ja tietoa saa varmasti esimerkiksi omasta majoituspaikasta kysymällä.

untitled_collage_8.jpgKuvia kolmelta eri rannalta Lembonganilta. Ylimpänä yksi secret beach.

Tärppejä Lembonganille:

– Rannatjoissa on veneliikennettä, ovat yleensä roskaisempia ja niillä uiminen tuntui muutenkin ainakin omasta mielestä hieman epämukavalta. Suosittelen siis suuntaamaan jollekin saaren monista salaisista rannoista, jotka on usein merkitty karttoihin nimellä Secret beach. Niillä saa olla rauhassa ja rannat ovat siistimpiä. 

Vuokraa skootteri. Tämä vinkki lukee kyllä varmaan jokaisessa Balia koskevassa matkajutussa, mutta Lembonganin kohdalla asiaa ei voi korostaa liikaa. Me emme uskaltaneet vuokrata skoottereita Ubudissa, sillä liikenne tuntui aika hurjalta. Lembonganin liikenne koostuu käytännössä vain skoottereista ja turisteja satamien ja hotellien väliä kuljettavista kuorma-autoista, joten mekin uskaltauduimme vuokraamaan skootterit useammaksi päiväksi. Ja kyllä kannatti! Saari on hyvin pieni, mutta välimatkat silti kohtuu pitkiä taittaa jalkaisin, joten skootterit ovat äärimmäisen kätevä (ja halpa) tapa liikkua. 

Vesiaktiviteetit ja rantsuilu ovat Lembonganin elämän ydin, joten tekemistä löytyy. Snorklaamisen ja surffaamisen lisäksi saarella kannattaa kokeilla suppailua (aalloista saa lisähaastetta hommaan) tai vaikka vesiliukumäkilauttoja, jotka ovat kauempana merellä. Jossain näin mainostettavan myös otollisia paikkoja hypätä kalliolta mereen. Me tyydyimme hieman rauhallisempaan ja keräilimme simpukoita rannoilta. 

p1012451.jpgSkoottereilla on helppo liikkua Lembonganilla.

p1012471.jpg

 
Kun kaikki ei sitten mennytkään kuin strömssöössä

Samaan aikaan, kun saavuimme Lembonganille, päätti Balin korkein tulivuori Agung aktivoitua hieman lisää, ja purkaa tuhkaa Balin ylle. Saimme ulkoministeriöltä viestin, että Balin lentokenttä on suljettu, ja pysyy suljettuna ainakin pari päivää. Tuolloin tuhkalaskeuma oli pahin Ubudin alueella, joka on huomattavan lähellä Mount Agungia. Olimme tietoisia tulivuoren aktiivisuudesta jo varatessamme lentoja Balille, ja otimme varmuuden vuoksi matkavakuutukset, jotka kattoivat myös luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset. Näin jälkeenpäin ei voi muuta, kuin taputtaa itseään olalle ja todeta: ”Kerrassaan fiksua toimintaa.” sillä kyseiselle vakuutukselle tuli käyttöä. Kun paluulentojen päivä alkoi lähestyä, ja lentokenttä pysyi edelleen kiinni eikä tilanne näyttänyt parantuvan, päädyimme tekemään matkan keskeytyksen, mikä tarkoittaa, että kotiinpäin pitää lähteä matkaamaan 48 tunnin sisällä matkan keskeytyksen tekemisestä, mikäli jotain rahoja mieli saada takaisin. Varasimme lennot lähimmältä Indonesian saarelta, jossa oli kenttä eli Lombokilta. Sitten törmäsimme siihen ongelmaan, että Lembonganilta pois pääseminen ei olisikaan ihan helppo juttu, sillä kaikki fast boatit Balille olivat täynnä. Lopulta saimme paikat jostain veneestä, ja TS Hutin omistajapariskunnan avulla suunnittelimme kuinka pääsisimme helpoiten Lombokille. Kävi ilmi, että myös kaikki fast boatit Balilta Lombokiin olivat täynnä, joten vaihtoehdoksi jäi paikallisten käyttämä lautta, jolla matka Balilta Lombokille vei 5-6 tuntia, kun fast boatilla matka olisi taittunut parissa tunnissa.

IMG-20171128-WA0006.jpgMount Agung Lembonganilta käsin nähtynä.

Matkaan lähdettiin ja lautallekkin päästiin ilman ongelmia. Lautta oli valtava, ja kuljetti mm. rekkoja Balilta Lombokiin. Lautta oli vähintäänkin epäilyttävä, ja katsoessani isolla screenillä pyörivää hindileffaa, mietin itsekseni, että jos täällä sattuu jotain, lautta vaikka uppoaa, kukaan ei saa koskaan tietää mihin me suomalaiset turistit katosimme. Nukuimme kukin enemmän tai vähemmän sillä matkalla, itse heräsin, kun lautta onnistui pääsemään satamaan asti. Hetken jo huokaisimme helpotuksesta, kunnes tajusimme olevamme kolme vaaleaihoista nuorta, joista kaksi tyttöä ja seisovamme vesisateessa Lombokin rahtisatamassa kello kolme yöllä. Joku nuori tyyppi bongasi meidät ja kysyi, tarvitsisimmeko kyytiä, ja ohjasi meidät sitten toisen tyypin luo joka vei meidät auton luo. Laukut pakattiin autoon ja rattiin hyppäsi kolmas tyyppi, joka ei puhunut meille oikeastaan sanaakaan koko matkan aikana, eikä sen enempää vastannut kysymyksiinkään. Tyyppi ajoi turhan reipasta vauhtia, ja väsyneenä tuntui, että elämä vilisi silmissä, että tähänkö tämä kaikki sitten päättyy. No, me kuitenkin päästiin kuin päästiinkin elossa, ilman ulkoisia vammoja, Lombokin lentokentälle. Lentomme lähtöön oli vielä reippaasti aikaa, joten päätimme nukkua ainakin muutaman tunnin. Tässä vaiheessa olimme olleet syömättä jonkun 20 tuntia, ja se alkoi myös tuntua siltä.

Aamulla herättyämme saimme tietää, että tuhkapilvi oli vaihtanut suuntaa, väistynyt Balin yltä, ja siirtynyt Lombokin ylle. Balin kenttä oli avattu, ja Lombokilta lähteviä lentoja peruttiin para-aikaa. Parin tunnin päästä saimme virallisen tiedon, että lentomme oli peruttu. Siinä sitten istuttiin hetki kentällä laukkujen kanssa kuolemanväsyneinä melkein vuorokauden tuloksettoman matkustamisen jälkeen, vuodatettiin muutama kyynel ja syötiin lohtujätskit. Peruuntuneista lennoista saimme onneksi rahat suoraan käteen, ja yksimielinen mielipide oli, että ei me ainakaan sinne Lombokille jäätäisi. Eikun takaisin Balille. Tällä kertaa fast boatilla. 

Denpasarin kentälle päästyämme varasimme ensimmäiset kohtuuhintaiset lennot pois Balilta, ja nuo lennot veivät meidät Kuala Lumpuriin Malesiaan. Matka sinne ei sisältänyt mitään vastoinkäymisiä (luojan kiitos!) ja päästyämme Kuala Lumpuriin otimme järkyttävän kalliista ja meidän sen hetkiseen siisteystilaan nähden aivan liian fiinistä lentokenttähotellista huoneen ja kyllä uni maistui! 

Emme löytäneet budjettiin sopivia lentoja Suomeen heti seuraavalle päivälle, joten päädyimme viettämään kaksi yötä lisää Kuala Lumpurissa, Renaissancce hotellissa. Vaikka Balilta suunniteltua aikaisemmin lähteminen tuntui pahalta, Kuala Lumpurin minikaupunkiloma oli ihan hyvä pelastus. Kuala Lumpurissa keskityimme lähinnä shoppailuun, mutta kävimme KL Tower mini zoo -eläintarhassa ja Petronas Twin Towersissa, sekä yhtenä iltana Sky barissa, josta oli aika mahtavat näkymät valaistuille kaksoistorneille. 

IMG-20171207-WA0008.jpgKL Tower mini zoon antia

Untitled collage (10).jpgPetronas Twin Towers päivällä sekä illalla valaistuna, Sky barista kuvattuna.

img_20171202_124621.jpgMaisemat Petronas Twin Towersin huipulta. 

Olipahan se reissu! Palasimme lopulta Suomeen samana päivänä kuin alkuperäisetkin lentomme olisivat saapuneet. Vaikka matkaan mahtui vastoinkäymisiä, aivan upea ja uskomaton reissu kokonaisuudessaan! Money well spent, ja takaraivossa pieni ääni huutaa edelleen:

Balille on päästävä!

ps. Pro tip: ottakaa kunnon matkavakuutukset reissuille, saattaa pelastaa aika paljolta, ja vähentää huomattavasti vitutusta ja mahdollisuutta saada stressiperäinen sydänkohtaus. 

 

Kommentit (2)
  1. Stressiperäinen Sydänkohtaus | Riihimäki Uutiset
    12.4.2020, 12:07

    […] Matka paratiisiin osa 2 – Mielikuvituskompassi | Lily – Kohteena Denpasar Nyt on aika ottaa käsittelyyn Bali-reissumme toinen, ja jollain mittarilla se jännittävämpi, puoliska. Ubudissa vietettyjen viiden ihanan yön jälkeen olimme varanneet kolme yötä Grand Mirah Boutique Hotel nimisestä hotellista Denpasarilta, Balin pääkaupungista. Denpasarille meno oli suunniteltu jo Suomessa, sillä ajattelimme että siinä olisi ensinnäkin kätevä. […]

  2. Stressiperäinen Sydänkohtaus | Nurmijärven Uutiset
    5.4.2020, 03:09

    […] Matka paratiisiin osa 2 – Mielikuvituskompassi | Lily – Kohteena Denpasar Nyt on aika ottaa käsittelyyn Bali-reissumme toinen, ja jollain mittarilla se jännittävämpi, puoliska. Ubudissa vietettyjen viiden ihanan yön jälkeen olimme varanneet kolme yötä Grand Mirah Boutique Hotel nimisestä hotellista Denpasarilta, Balin pääkaupungista. Denpasarille meno oli suunniteltu jo Suomessa, sillä ajattelimme että siinä olisi ensinnäkin kätevä. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *