Elämää keikan jälkeen?

http://www.youtube.com/embed/0OxvjE7C6HQ” frameborder=”0″ height=”315″ scrolling=”no” width=”560″>

Jotenkin tuntuu, että olen kirjoittanut vastaavan otsikon aiemminkin.

Musiikki on rakkaus. 30 Seconds to Mars on ehkä suurin rakkauteni kohde.

Tanssin, hypin, huusin ja tunsin sydämessäni jokaisen hetken. Se on hassua, kuinka koko kehollaan voi olla mukana siinä hetkessä ja biisissä. Siinä tuntee musiikin. Se ei ole enää pelkkiä sanoja ja säveltä. Se on tunne. Se on elämys. Se on rakkaus.

Ei haitannut, vaikka nilkkoihin sattui. Ei haitannut, vaikka laukku hakkasi reiteen mustelmia. Ei haitannut, vaikka ääni ei meinannut kestää huutamista. En olisi ollut missään muualla mieluummin kuin siinä 10 000 muun ihmisen keskellä nauttimassa ja elämässä.

Keikan jälkeen iski tyhjyys. Ihmettelin, miksei välittömästi ole sellainen olo, että haluan huutaa koko maailmalle nähneeni upean keikan. Aamulla heräsin Jaredin äänen soidessa yhä pääni sisällä. Aloin vasta vähitellen tajuta, miten loistava keikka oli. Annoin siinä puolentoista tunnin aikana tunteistani kaikkeni. Ne alkavat vasta vähitellen palata takaisin.

Kiitos. Olitte ihania. Tulkaa takaisin. Mieluiten vaikka ihan heti.

Kommentit (5)
  1. Joo! Jared saa spontaanisti myös huutamaan niin paljon, että ääni meinaa lähteä! 🙂

    Mä oon ollut kaikilla Suomen keikoilla sekä Tallinnassa ja Aberdeenissa. Nyt mä vaan oottelen, että keikkalistaan tulisi lisää keikkoja. Esimerkiksi nyt Suomi ja/tai Tallinna. 🙂

    1. Joo toivottavasti tulisivat Suomeen uudestaan vielä tämän vuoden aikana vaikkapa sitten jäähalliin! Ettei tartte taas odottaa montaa vuotta ja olihan 2010 vuonnakin jäähallikeikka ja festarikeikka. Kyseisen bändin keikalla on aina ollut kauhean onnellinen olo ja tyhjä olo keikan päätyttyä 🙁 Jaredin sanat ”Follow your dreams” pisti taas pohtimaan asioita 🙂

      1. 2010 oli onnellinen vuosi keikkojen suhteen! 🙂 Oli aika paljon itseä koskettavia biisejä ja sanoja kyklä tuolla keikalla. Luin keikan jälkeen uuden levyn lyriikatkin uudelleen läpi.. 🙂

      2. Niin ja se vielä piti sanoa, että ”Follow your dreams” on aina hyvä neuvo! 🙂

  2. Oon niin samaa mieltä ♥. Kolme neljästä Suomen keikasta on nyt nähtynä ja tarpeekseni en tunnu koskaan saavan. Jared on ainoita, jotka saa minut pomppimaan keikalla vaan sanomalla ”jump, jump”. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *