Päätöksenteon taito mielenterveyden tukena
Sitä elää sellaisessa etuoikeutetussa asemassa, että elämässä on varaa valita. Missä asun, mitä opiskelen, mitä teen työkseni, kenen kanssa pariudun vai pariudunko, miten käytän vapaa-aikani. Vaihtoehtojen runsaus tekee jo itsessään valintojen tekemisestä haastavaa, mikä voi aiheuttaa levottomuutta ja ahdistusta.
Toinen asia, joka haastaa päätöksentekoa, on oma mieli. Ihminen epäröi, valitseeko oikein. Sitähän ei voi etukäteen tietää. Ja ehkei valintoja tulisikaan ajatella oikeina tai väärinä. ”Vääräkin” valinta voi kertoa itselle, mitä ei ainakaan halua. Ja silloinhan tuntee taas vähän paremmin itsensä.
Mieltä rauhoittaa, jos pystyy sitoutumaan päätökseensä. Jos ihminen opiskelee ammattiin (tässähän on tehty jo yksi valinta) ja suorittaa opintoja puolivillaisesti epäröiden onko tämä se oma juttu, taka-alalla voi majailla jatkuva pieni ahdistava tunne. Tässä tilanteessa voi auttaa se, että ihminen päättää jatkaa kuitenkin opinnot loppuun, sitoutuen niihin ja perustellen päätöstään esimerkiksi siten, että opinnot hyödyttävät jollain tapaa sitä, mitä haluaa tulevaisuudessa oikeasti tehdä. Toisena vaihtoehtona on luopua tästä aiemmin tehdystä valinnasta, eli keskeyttää opinnot. Kyllä, ne opinnot voi keskeyttää. Ei tarvitse pusertaa. Ihmiset tekevät aika usein asioita, joita eivät oikeasti halua tehdä erilaisten pelkojen, odotusten ja olettamusten ajamana – Pääsenkö toiseen kouluun? Entä jos en keksi, mitä haluan tehdä? Mitä toiset ajattelevat? Olenko luovuttaja? Samoin pelkojen, odotuksien ja olettamuksien varjolla ihminen myös jättää tekemättä mieluisia asioita. Ilman päätöstä ihminen jää helposti ”ajelehtimaan” asioiden puoliväliin. Ei uskalleta tarttua uusiin asioihin tai valinta tehdään, muttei sitouduta siihen.
Viisaassa päätöksenteossa huomioidaan oma elämäntilanne. Jos elämässä on liikaa tavaraa tai jokin tekijä kuormittaa erityisesti, voi olla fiksua luopua jostakin. Tämän ei tarvitse olla lopullista. Taannoin elämässäni oli ajanjakso, jolloin voin henkisesti huonosti ja psykoterapiaprosessini oli alkutaipaleella. Terapian aloitus (ja koko prosessi) on voimia vievää. Tällöin päätin järjestää työkuviot uusiksi. Viime syksynä taas raskausaika ajoi järjestelemään arkea toisenlaiseksi. Huomasin, että elämässä oli liikaa kuormitusta raskausoireiden ja tulevan elämänmuutoksen prosessoinnin vuoksi. Niinpä päätin jättää opinnot tauolle ja sovin esimiehen kanssa lyhyemmästä työajasta.
Ympäristö vaikuttaa päätöksentekoon. Voimme kokea painetta toisten odotuksista – olivat ne sitten omia olettamuksia toisten henkilöiden odotuksista tai jopa ihan toisen henkilön suusta kuultuja. Myös yhteiskunta voi ohjata yksilön valintoja rakenteillaan esimerkiksi perhe-elämään liittyvissä asioissa. Some pursuaa toinen toistaan mahtavia elämäntyylejä, jotka saavat meidät ajattelemaan haluavan samanlaista. Somehan on sinänsä hyvä lähde inspiroitua oman näköisen elämän rakentamisessa, vaikka kääntöpuolena onkin paineet siitä, miltä oman elämän tulisi näyttää. Kateuden tunnetta on itseasiassa tärkeä reflektoida, sillä sen avulla voi päästä alkulähteelle siinä, mitä itse haluaa elämältään.
Jo tänään voit tehdä valinnan, joka on piirun verran lähempänä unelmaasi. Sitoudu. Ja mieti myös, onko oikeastaan parempi päättää luopua jostain, jotta voisit hyvin. Luopumisen ei tarvitse olla lopullista. Voi päättää tehdä jonkin asian myöhemmin. Tiedosta myös omat pelkosi, olettamuksesi ja odotuksesi – teetko tai jätätkö jotain tekemättä niiden sanelemana?
Viisaassa päätöksenteossa ovat kumpikin, tunne ja järki, läsnä.
