Tapaus Lasset ( Nimet muutettu niinku aina )

Oli kaunis kesäilta, itse asiassa jo aamua kohti mentiin. Aurinko oli innostanut meitä liikkeelle vähän viiniä juomaan. Ja kerranki oltiin saatu laittaa yllämme kukkamekot, niinku kesäillan hämyyn kuuluukin, sandaalit oli jalassa, sukkia, kuka niitä kaipasi. Se oli samantyylinen helleilta, mitä nytteki tällä hetkellä, joten voitte kuvitella, että mukavaa oli. MUTTA hyttysiä, niitä riitti silloin. Ne pisti äkäsesti nilkkoihin ja eihän meillä ollut suojanamme kuin tupakka, jonka savun avulla toivottiin hyttysparven häviävän. 

No tämän hyttysparven keskelle ilmestyi kaksi tyyppiä, joiden asuvalinta oli shortsit, kuten kesään kuului ja hienot t-paidat, jotka lähestulkoon kummallakin peitti sixpackin, Hauiksista puhumattakaan. Hmm. hyttyset vs. selkeästi urheilijat. 

Juttuun tultiin ja kohta meidät kutsuttiinki jatkoille, hyttysten keskeltä. Ensin vähä epäröitiin, mutta päätettiin, että hyttyset jääköön nuolemaan näppejään. Vielä kun kuultiin, että tarjottavaa löytyy ja paikka on kivenheiton päässä. Ja musiikkiakin luvattiin, sehän se on henki ja elämä.

Mentiin sitten Lassen luo, mutta esiteltyään itsensä, kummankin nimi oli Lasse ja kumpikin harrastivat jääkiekkoa. Yllätys yllätys, olis pitäny arvata kropasta.

Kämppä oli ihan jees. Ja pian istuttiin sohvalla käsissämme lasit, jotka sisälsikin maailman kauheinta juomaa, kait se oli olevinaan jotaki viskiä, mutta meidän mielestä se maistu jollekin jämäviinalle, joka on yhdistetty useasta eri laadusta, hyi olkoon, ei sitä voinu juua. Mutta urhoollisesti muka juotiin litkua. Hassua oli se, että Lasset istuivat yhdellä ainoalla sohvalla rivissä meidän kanssa. Paikalla ei ollut edes telkkaria vaan kaikki töllättiin seinää. Musiikkiakaan ei tullut, kun ei toimi muka vehkeet, mutta Meritan jankutuksen jälkeen joku radiokanava lopuksi löytyi. Mikä siinä oli niin vaikeaa laittaa musiikkia? Kyllähän musiikki aina avartaa tunnelmaa ja aiheuttaa jopa keskustelua. Mutta ehkä ne oli tottunu kuuntelemaan vaan jääkiekkoa. 

Lasset viettivät yllättävän paljon aikaa keittiössä supatellen keskenään ja me ei oikeen tiietty, et miks. Tuli sellanen olo, et ollaan iteksemme vieraassa kämpässä jatkoilla. Mutta aina ku noustiin ja tehtiin lähtöä, niin lasi tungettiin käteen, sitä hirveetä litkua joka väheni, ei kurkkuumme, vaan ollessamme tupakalla keskenään pihakukka sai vähän jykevämpää ravinnetta, toivottavasti kukka tykkäs, enemmän ku me. No miksei saatu lähteä, kerta toinen hengaili jopa vessassa puhumassa puhelimessa sillaikaa kun toinen oli keittiössä syömässä ja me siin sohvalla. Sipistiin keskenämme et haluaakohan ne et me lähetään, vaikka ne kutsuki ite meidät sinne. Mutta ei. Ei saatu lähteä, aina tuli joku lasi käteen.

No jossain vaiheessa piti iteki ”pissalle”, (kukkahan ne oikeesti joi) päästä (sipisemään). Ja siellähän oli vauvan punkkaa, harjaa, pottaa ja hammasharjaa, muttei naisten tavaroita, eli tästä päättelimme, että eronnu just toinen Lasseista, ja puhelimessa puhuttiin selvästi exän kanssa. 

No taas sohvalle istumaan jalat siveästi ristiin, kyllä ne välillä istahti sekunniks tuijottamaan seinää ja käsi saattoi käydä harteilla ja toinen jutteli kovasti autoista, mahdollisesti ladasta, jos oikeen muistan. Joku kottero kumminki, jota taas toinen Lasseista tuunaili ja viritteli. Siitä ja jääkiekosta meidän olis pitäny vissiin innostua, muttei tuollainen seuranpito meitä kiinnostanutkaan. Moni nainen olisi varmaan ollut häpinä pelkästään jääkiekon takia. Mutta maine ei näköjään vastaa todellisuutta. Miksi siis emme saaneet poistua paikalta, kun se kiellettiin jyrkästi aina kun oltiin lähdössä. Ime Lasset. 

Sitten taas kerran ne oli keittiössä, toinen puhelimessa ja toinen syömässä lisää, niin sipistiin et nyt lähetään, ihan oikeesti.Tupakallahan me oltiin käyty ennenkin, joten siitä oli helppo liueta ja napattiin kengät varovasti käsissä mukaamme. Ja hiljaa hiljaa varpahillaan mentiin ulos ja juostiin äkkiä katua pitkin pois ja hiljaa hiljaa varpahillaan kunnes talo jäi taakse, päästiin näkymättömiin ja sitten vihdoin naurettiin, koska tilanne oli jotenki niin hemmetin koominen, välillä vilkuiltiin, et ei kai ne tuu perään. Ei ne tullu.

Haloo, jos et oo valmis jatkoille (ihan tarkotan seuranpitoa, ei jatkot aina mitää seksiä tarkota), vaan juttelua ja musiikkia. Niin älä sitte pyyä ketään jatkoille, jos aiot jättää vieraasi yksin olohuoneeseen ja ite sipistä kaverin kanssa keittiössä ja exän kaa puhelimessa. Ja jos oot muuttanu mieles niin et estele kun vieraat haluu lähtee, No ehkä tässä tapauksessa Lasseilla oli vaan joku tarve todistaa että saivat jatkoille naisia, vaikkei niiden seura tuntunut kiinnostavankaan. Pääasia, että siellä istu joku JOS sattuiski kesken kaiken kiinnostaan juttelu, mutta ilmeisesti tämä riitti heille ja Lassien ilta oli sitä myöten palastettu. Meistä taas tuntu, että hyttysetkin oli meistä enemmän kiinnostuneita kun nuo ja kukkakin oli seurallisempi kuin nuo, herrat Lasse ja Lasse.

 

MILLA JA MERITA