Tapaus vellihousu

Baarissa: 

No mutta moi, sähän oot se Milla, jonka kaa leikin lapsena, muistakko sä mua? (joo muistan..)

Mitäs sulle kuuluu, mä oon nähny sun ajavan moneen kertaan autolla (jei). Mä oon ite kans perheellinen, mulla on vaimo ja kolme lasta. (kivat sulle, on mullaki lapsia,so) Mutta voi voi, kun meillä menee niin huonosti vaimon kanssa, se ei ymmärrä mua yhtään, oon kauan nukkunu jo eri huoneessakin (here we go again). Joo, niin ja kyl me varmaan erotaan tässä (mitä sä tätä mulle, kerrot, mua ei kiinnosta pätkän vertaa teiän elämä)

Näin alkaa tapaus vellihousu.

 

Kyllä, vellihousun varsinainen eroamisjuttu ei mua kiinnostanu, koska yleensä ne on vaan juttuja. Eikä tää tyyppikään mikään hehkee ollu, oikeastaan aika rumakin, mutta silti mies, eikä hiiri. Ja kyllähän pitkän tauon (ilman seksiä) jälkeen sellaistakin voi harkita. Syytä mä siihen, jos sillä on vaimo, ja itepä sano, ettei niillä hyvin mee, niin mikä mä oon sitä estämään, jos mies haluaa pitää hauskaa mun kanssa.

No hauskaa meillä olikin, en voi moittiakaan. En sano, että herra vellihousu olisi mitenkään täydellinen ollut, mutta kelpasi silti. Varattu ( tai eroamassa hänen sanojensa mukaan) lähtee aika pikaisesti ”kyläilyn” jälkeen, niin tämäkin, mutta erosi muista varatuista sillä tavalla, että yritti sanoa mulle jotaki ja huokaili ja huokaili, ja lopuks kysy, että pärjäätkö sä varmasti. Hankala jättää sut näin tänne ja mennä vaan. What? Täähän on parasta mitä voi olla, tyyppi lähtee himaansa ja mä saan yksin nukkua ilman ylimääräisiä käsiä ja jalkoja, kuorsausta tai hampaiden narskutusta, puhumattakaan hankalasta aamusta, jolloin kaikki menee vaivautuneeks. Mee vaan, mä pärjään kyllä. (mokomaki).

Pari seuraavaa kertaa kun törmäsin vellihousuun, niin hän pyyteli kahville ja numeroa. Miks? Minkä ihmeen takia, hänellähän on vaimo, ai mutta JOO, ne on eroamassa, kuinkas taas tuon unohdin. On se kumma että mies tarttee heti uuden lohduttajan jos on oikeesti eroomassa. Pointti tässä tapauksessa on kuitenkin se, että mies todellakin halusi vaan toista naista, eikä suinkaan uutta suhdetta. Vellihousutyylinen tyyppi pysyy vaimon kanssa, vaikka olis mikä. Muistutan vielä, etten TODELLAKAAN halunnut tästä tyypistä mitään, olkoonkin vanha lapsuudentoveri. 

 

Aikaa kuluu, ja vellihousu käy baarissa, ei suinkaan kavereidensa kanssa, vaan vaimon. Kyllä, vaimon ja hyvältä näyttää, vaimo sopii hänen viereensä kuin nakutettu, riidasta tai eripurasta ei tietookaan.. Voi luoja kuinka tyhmiä tollaset vellihousut on. Luuleeko ne, että me sinkkunaiset todellakin uskotaan tollanen ”huonosti menee vaimon kanssa”-stoori???

Oli, miten oli. Vellihousu jäi vaimon kanssa. (kuten ennalta arvattu) Ja hyvä niin :D

 

MILLA