Päiväkirja

Jeee! Kohta, ihan kohta tää vuosi on ohi. Onneks, siis tää on varmasti ollu elämäni kauhein vuosi. Niin paljon erilaista, elämän eri osa-alueilla vaan surua ja tuskaa ja ongelmia. Tässähän keskitytään vain näihin ihmissuhteisiin, miessuhteisiin tai moh suhteettomuuten ehkä 😀

No kuitenkin, toivottavasti ensi vuosi on sitten elämäni paras vuosi! Nyt oon sen kyllä jo ansainnut! Nyt oon kyllä maksanut kaikki edellisen elämänikin virheet, jos sellaista on olemassa. Että, nyt hyvä elämä anna mulle rakkautta, suhde, perhe! Kyllä mä sitten kaikesta muusta selviän, sitten mä kestän mitä vain!

Viimenen kuukausi on ollut ihan mahdottoman kamala. Mä oon suunnilleen oottanu, etteikö nyt jostaki tippuis iso kivi mun päähä, että mä voin sanoa heippa vaan kaikella paskalle! Viimesen kuukauden oon laahustanu eteenpäin puolikuolleena, Millan avustuksella. Tuskin jaksaen hengittää. Mä oon hiimaillu töissä tekemättä yhtään mitään, Puhumatta mitään kellekään, karkailemalla kesken päivän ties minnekä asialle. Niin ja ollu poissa sieltä ties milläkin verukkeella. Mulla on tainnu olla kaikki mailman tauditki jo tässä välissä, oikeen alati sairas.. MINÄ! Itse neiti tunnollisuus.. Ja sillä välin oon maannu kotona tietämättä mitään mistään.Yhtenä päivänä mä näin bebanthen mainoksen ja mietin, että meen apteekkiin hädissäni, että antakaa mulle kaikki noi bebathenit, että mun sydän on täynnä haavoja, haluun ne heti parantuneiks! Sitten mä löysin uuden ystävän l-teaniinin ja tiiättekö se tekee jotakin, että hengittäminen ei oo ihan niin kamalaa. Ihan pikkusen jaksan jo toivoa ja tiedän jo selviäväni tästä.

Näihin viimesiin kuukausiin on mahtunut paljon kummallisia tapahtumia. Esimerkiksi mun vuoden takainen ns poikaystävä ilmestyi takaisin kuvioihin, edelleen rakastaen mua. Meillä kuitenki oli sellanen kummallinen viha-rakkaussuhde ja en missään nimessä just sen tyypin halunnu olevan se mun ns oikea/muita enemmän.. Mutta niin tää tyyppi uskollisesti tuli mun lua, rakastaen vaikka oon ollu mailman kamalin sille. Ja sitten mä mietin kaikkea mitä se on sanonut. Mietin, että hitto sehän on oikeessa, mäkin tykkään siitä ihan sikana. Mä vaan pelkään kipua. mutta hitto, nyt mä lopetan tän ja annan sille kaiken. No joo… se siitä, tyyppihän olis itten menny ottamaan jonku mamu naisen mun viimeisen en mä oikeen tiiä vastauksen jälkeen. Ja voi luoja miten mä sitten tipahin, tuntui kuin koko elämältä olis tipahtanu pohja.

Mitäs muuta mukavaa tässä onkaan sattunu.. eilen mua puri sitten koira käteen. Oikeen piste iin päälle sitten tähän vuoteen se. Ja tänään huomasin, että autoni pohjasta roikkuu joku juttu.. En ole autoihmisiä, joten ei harmaintakaan hajua mikä sieltä on irronnut.. Tarttis vissiin sekin tässä selvittää..

Ja pari vikkoa sitten se korppikotkan näkönen täti kroppainen exäni uusi hoito sitten ylläettäen tarttui hiuksiini kiinni. Aivan täysin yllättäen. Seisoskelin rauhassa tupakilla ulkona, enkä kuullut kenenkään tulevan, ja auts pää nothahtaa!!! Ymmärhänhän minä toki sen, että hiukseno ovat ihanat varsinkin jos vertaa sitä siihen vanhan virttyneen, nukkaantunenn näköseen moppiin, siihen auki harjattuun vanhaan permanenttiin ja kasari etutukkaan, ni tokihan minun päässäni sojottavat hahtuvat ovat kuin suoraan Voquen kannesta!

 Eiliseen mahtui vielä niin epämiellyttävän miehen iskuyritys ettei ikään. Mies kulki perässäni ja hoki, että haluaa puhua. Lopulta hän siirtyi sanomaan anna edes yksi yö, et tule katumaan. Daa!!! No ihan varmana, ku kadun jo joka sekunttia ku edes kävelet siinä. Miehellä oli punainen pitkä pitkä merimiesparta ja muuten hän oli kalju. Minusta hän näytti hahmolta siitä arvaa kuka pelistä- Huoh!

Joten uusi vuosi tervetuloa!!! Älä ole paha vuosi, ole hyvä, paras vuosi!!!

Parempaa Uutta Vuotta teille kaikille!!!

 

Merita