Tapaus possun paluu ( vai pikavissiitti )

Yks kaks possusta taas kuulunu, On yrittäny soittaa jne. En tosin oo vastannu..

Mutta ku pitkän tauon jälkeen naukkailin viiniä, niin aattelin et WTF välii, laitetaan sille viesti. No olin menossa ulos Meritan ja Tainan kanssa. Niinpä mulla ei ollu mitään ihmeellistäkään tekemistä illan mittaan. Noh, itepä laitoin. Kysyin mitä sää siellä, se oli töissä, mutta oli heti innokas, kyllä, tavataan tänään. Koska en halunnu missään nimessä olla Possua huonompi, sovin treffit baarin sulkemisajan jälkeen..

Mua jännitti silti, olihan kyseessä ihminen kestä aikoinaan tykkäsin kovasti.

Mies saapui sovittuun aikaan.

Mies näytti, tuoksui ja tuntui samalta kuin aina ennenkin.

Kaikki tuntui samalta kuin ennenkin, yhtä hyvältä..

Tiesin, että Possu on aina possu, mutten antanut sen häiritä, kai minullakin naisella, on oikeus edes hetkelliseen onneen ja nautintoon.

Niinpä niin, hetki.. se loppui. Possu palasi kotiinsa ja minä jäin yksin. Mutta erona se, että tiesin, että tämä oli vaan tätä, hetkittäistä yhdessäoloa… 

Possusta kuuluikin yllättävän nopeasti.

Hän kyseli kuulumisia, niinkuin normaalit miehet, mutta muutaman viikon viestittelyn jälkeen hän palasi vanhaan viestikaavaansa: ”katellaanko”, ”nähäänkö” ???

No ei vittu katota, eikä nähä, jos mä en halua. Mä päätän ite millon on se hetki kun haluan, ja se ei toistu ehkä taas vuoteen..

Kyllä, nokkelimmat teistä ajattelee, et itepä otit sen kylään luoksesi, Joo, niin otin, Ja kyllä, tiesin, ettei siitä muuta tuu. Olen hyvin tietoinen siitä.

Siispä. Halusin vaan kertoa, että ei se välillä haittaa herätellä itseään todellisuuteen, ettei possut opi käyttäytymään, vaikka voissa paistas… 😀

 

MILLA happy with me myself and I

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *