Ihana luonto

Rauhallisuus. Hiljaisuus. Elämä.

Luonto tarjoaa todella paljon. Enemmän, kun ehkä osaammekaan ajatella. Tai ainakaan aktiivisesti ajatella.

Olen mökkeilemässä. Juhannuksenkin vietin täällä. Koko perheeni oli täällä, vanhempani ja kaikki sisarukseni omien puolisoidensa kanssa. Meteliä oli siis kiitettävästi, sillä meitä oli yli kymmenen henkeä. Siihen tietysti pari koiraa päälle. Rantaan mennessä, meteli oli kuitenkin jo sen verran vaimeaa, että pystyi keskittymään luontoon ja sen ihmeellisyyteen.

On ihana huomata, että vaikka kaupunkiin ei ole matkaa kuin reilu kymmenen kilometriä, on elämä aivan toisenlaista. Katselin, kun varispariskunta opetti poikastaan lentämään. Juhannuksen aikana se oppi sen. Oli hienoa nähdä jotain niin alkukantaista ja kokea siitä itsekin riemun tunteita. Huomasin kuinka itsekin aloin kannustamaan poikasen oppimismatkaa. 

Tuulen huminaa on ihana kuunnella. Linnut laulaa ja aallokko pitää omaa ääntä. Muutama kalakin hyppii kaislikossa välillä.

Kyllä luonnolla on kumman rauhoittava vaikutus. Tiedän olevani onnekas sen suhteen, että mökki on lähellä. Voin milloin vain hurauttaa autolla mökille nauttimaan. Nautin luonnosta. Mitä enemmän itselle tulee ikää, sitä enemmän oppii arvostamaan luontoa ja sen monimuotoisuutta. Tykkään marjastaa. Sienestämiselle alan myös lämmetä. 

Nauttikaa luonnosta. Vielä, kun se on mahdollista. Toivotaan, että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan siitä. 

Vielä yksi yö täällä luonnon keskellä tulee vietettyä, ennen kuin työt taas jatkuvat.

Nyt pistän puhelimen pois ja lähden koiran kanssa rantaan läträämään. Kuppi kahvia tietenkin mukaan.

Ihanaa viikkoa sinulle! 

-H