Ohjelmoi ostohalusi uudelleen

Miksi ostamme turhaa roinaa, jota emme oikeasti tarvitse? Mitä ihminen edes tarvitsee ja missä menee kohtuuden raja? Millä oikeutamme kulutustottumuksemme? Miten lopetan materian himoitsemisen?

Näitä kysymyksiä olen kysynyt itseltäni viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaus shoppailun lopettamiseen ja materian himoitsemisen taltuttamiseen on harvinaisen yksinkertainen; lakkaa elämästä.

Miksikö? Koska länsimaalainen peruselämä on suunniteltu yhdeksi suureksi, loputtomaksi tavarataloksi.

Elämämme pyörii enenevissä määrin kuluttamisen ja rahan ympärillä. Tarve lisää kilpailua ja kilpailu lisää markkinointia. Vanhimmat länsimaalaiset sukupolvet ovat saattaneet kertoa nuoremmilleen, kuinka leipä haettiin ennen kioskista, jossa oli tasan kahta laatua; tummaa ja vaaleaa. Leipä myös loppui kioskista, toisin kuin nykypäivän notkuvissa, loputtomissa leipähyllyissä, joita varten taikinaa vaivataan viidessä vuorossa yötä päivää. Vähän niinkuin varmuuden vuoksi.

” Tarve, kilpailu, markkinointi. Ylituotanto, entistä raaempi kilpailu, teennäinen tarve ja agressiivinen markkinointi. Jatkuvaa talouskasvua tavoittelevassa maailmassa noidankehä on valmis. ”

Ihmismieltä on helppo hönäyttää. Ohjata kevyesti haluttuun suuntaan, vaivihkaa vuosien aikana. Haluaminenhan alkaa jo pienenä, ennen kuin edes ymmärrämme miksi haluamme ja mitä siitä seuraa. Eskarilaiselle on vaikeaa selittää materialismin psykologiaa. Iso osa maailman väestöstä ei sisäistä sitä edes aikuisena ja siksi olemme heikommillamme meille räätälöidyn mainoskampanjan edessä.

Tekoäly markkinoinnin oikeana kätenä

Markkinointi on ottanut älylaitteiden myötä uuden muodon. Jos 2000-luvun alun markkinointi oli Bruce Banner, edellisen vuoden markkinointistrategiat olivat Hulkeja steroideilla. Nykypäivän taktiikat ovat kuin likaisia kyttiä klassikkoleffoissa, jotka haluavat narauttaa sinut keinolla millä hyvänsä. Meitä kuunnellaan, valvotaan ja ohjataan suurimman osan päivästä, kun silmämme ovat auki. Kuulostan foliohattuiselta, suu vaahdossa selittävältä salaliittoteorioitsijalta, mutta tämä case on valitettavasti totta.

Laitteemme keräävät meistä jatkuvasti dataa myytäväksi yrityksille, jotka voivat hyödyntää sitä markkinointitarkoituksiinsa. Dataa siitä, kuinka kauan pysymme olemassa olevien mainosten kohdalla, mitä klikkaamme, mitä voisimme klikata ja millä todennäköisyydellä, millaiset mainokset vetoavat meihin ja millä todennäköisyydellä ne liittyvät sukupuoleemme, ikäämme, paikkakuntaamme tai kiinnostuksen kohteisiimme.

Facebookin(omistaa myös muita someja ja appeja, kuten Instagramin) tietosuojaloukkaukset olivat isoja uutisia viime vuonna ja vyyhti syvenee edelleen uusien, entistä räikeämpien syytösten ilmaantuessa. Facebook mm. antoi useille sovelluksille luvan henkilöiden yksityisviesteihin ja muihin arkaluontoisiin tietoihin ilman suoranaista lupaa käyttäjältä. Facebook ei myöskään ole ainoa some/sovellus, jonka käyttösääntöjen hyväksyminen sallii yritykselle luvan myydä sinusta kerättyä analytiikkaa eteenpäin.

Oletko koskaan ihmetellyt, miten et ole maininnut jotakin kuin yhdellä sanalla ja yhtäkkiä sinulle osataan markkinoida kyseistä asiaa kaikkialla? Hulk-markkinointia steroideilla.

Materialismin psykologiasta ja tavallisesta arjesta

Miksi ostamme jotain? Koska koemme sen riittävän tarpeelliseksi asiaksi. Yksinkertaista. Mutta mikä määrittelee himoitun asian tarpeellisuuden? Harvat ostamamme asiat ovat elintärkeitä. Emme voi elää ilman ravintoa ja juoksevaa vettä, riittävän lämmintä ja turvallista suojaa tai yhtä vaatekerrastoa talven kylmimmille pakkasille. Voisimme nyrkkipyykätä, kävellä töihin ja sytyttää avotulen kokataksemme, mutta olemme mukavuudenhaluisia olentoja. Siksi meillä on pesukoneita, autoja ja helloja. Ostamme vaivatta suurempia asioita, jotka helpottavat elämäämme huomattavasti, mutta ne ovat harvemmin hetken mielijohteita.

Mukavuuden lisäksi ostamme unelmia. Vertaillessamme itseämme johonkin muuhun tai unelmaan itsestämme, siihen henkilöön joka haluaisimme olla, on helpompaa uskoa mainoksia, joissa eletään paremmin ja ollaan tyytyväisempiä itseemme. Tätä kautta myöskin sosiaalinen media valjastettiin jatkuvaksi mainoskampanjaksi vaikuttajamarkkinoinnin avulla. Haluamme pienen palan ihailemiemme ihmisten elämästä. Se onnistuu materian avulla.

Halusimme tai emme, ostamamme asiat vaikuttavat myös statukseemme ja haluttavuuteemme, joiden vahvistaminen puolestaan vaikuttaa itsevarmuuteemme, mikäli itsevarmuutta hakee materian avulla. Halutut, kalliit, arvostetuin merkein varustetut tavarat kielivät ostokyvystä, joka viestii esimerkiksi mahdolliselle kumppanille taloudellisesta turvasta tai arvostuksesta ”elämän hienouksia” kohtaan. Tämäkin on tulosta historiasta, markkinoinnista ja sen luomien mielikuvien omaksumisesta.

” Nykyinen elämäntyylimme ei ole sattumaa, vaan tarkka suunnitelma, jota ohjaillaan yli 400 miljardin dollarin vuosittaisella markkinointibudjetilla. ”

Kuinka lopettaa ostaminen loputtoman markkinoinnin maailmassa?

Joko elämisen lopettaminen kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta? Heitän vielä yhden lusikan soppaan mainitsemalla, ettei kaiki markkinointi ole pahasta. Markkinoinnista on harmia vain siinä vaiheessa, kun ostaminen riistäytyy käsistä, mutta entistä kekseliäämmät markkinointitavat tosin auttavan ongelman muodostamisessa enemmän kuin mielellään.

Jos ostamistaan haluaa kontrolloida, on ensimmäiseksi tutustuttava itseensä, omiin heikkouksiinsa ja markkinoinnin purevuuteen omalla kohdalla. Mitä ja miksi ostat? Mitä kuvittelet saavuttavasti ostamalla? Mistä ostohimo on peräisin? Asialle keksii äkkiä tuhat ja yksi käyttötarkoitusta, merkitystä ja paikkaa, kunhan laittaa mielikuvituksen rullaamaan, mutta kaiken alku ja juuri jäävät usein impulssin jalkoihin.

On hyvä selvittää myös millainen ostaja on. Mikäli harkitset ostostasi tarkkaan, otat selvää alkuperästä ja olet perillä siitä kuinka korvaat tämän menetyksen säästötilillesi, olet luultavasti väärässä paikassa. Jos olet kuten minä, eli silmäsi löytävät alekyltin muutaman kilometrin päästä ja pysähdyt netissä jokaisen mainoksen kohdalle, olet liemessä. Jotain siltä väliltä? Silti vaara-alueella. Näistä syistä markkinointistrategiana on yleensä yksi kahdesta yleisimmästä; aikarajoitteinen kampanja, jossa tavoitteena on saada kuluttaja ostamaan nopeasti ja ajattelematta tai pommitustaktiikka, jossa asiaa mainostetaan kaikkialla niin kauan, että ostohimo muodostuu ja kuluttaja retkahtaa.

Olin itseni koekaniini ja puolen vuoden tutkimukseni perusteella tiivistin ohjeet ostohimojen uudelleenohjelmointiin kolmeen kohtaan:

  1. Ymmärrä mainonnan kusetusvoima
  2. Pidä kuukauden elektroniikkabreikki
  3. Pidä kirjaa jokaisesta sentistä

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta yksinkertaisimmat asiat ovat useimmiten vaikeimpia. Jokainen kohta vaatii itsekuria, sekä halua oppia itsestään ja kulutustavoistaan. Parhaimpaan lopputulokseen pääsee hyödyntämällä kaikkia kolmea samaan aikaan.

1. Mainosten ainoa tarkoitus on kertoa sinulle juuri sen mitä haluat kuulla, jotta ostaisit enemmän. On mahdollista, että tanssahtelet matkakohteesta toiseen lumoutuneena, sukkelaan ja sulavasti kuin James Bond elämänsä soundtrackin kanssa, päätyen tuntemattoman adoniksen syleilyyn Pariisissa, mutta se on hyvin epätodennäköistä. Se on vain myytävä unelma, jonka on tarkoitus vedota tunteisiin. Ja saada sinut ostamaan lentolipun hetinyt. Suosittelen tarkastelemaan mainoksia varmuuden vuoksi pessimistilasien läpi, sillä niistä on vaikeaa päästä kokonaan eroon. Ja tästä pääsemmekin seuraavaan kohtaan…

2. Pitämällä elektroniikka/somebreikin kuukauden ajan vähennät sinusta kerättyä dataa ja ilmoitat mainostajille poissaolostasi. Mainostila on kallista ja sitä ostetaan vain mahdollisille asiakkaille. Somen markkinointikikoista ovelin on vaikuttajien tuotesijoittelu, joka ujuttautuu helposti tavalliseen sisältöön lähes huomaamattomasti. Ei ole siis ihmekään, miksi somen kautta tapahtuvaan markkinointiin satsattiin viime vuonna yli 40 miljardia euroa. Some on myös vertailun valtakuntaa, josta etsimme kohteita inspiraation lähteiksemme ja vaikka se voi olla positiivinenkin asia, se vaikuttaa myös ostokäyttäytymiseemme. Jos et ole valmis luopumaan somesta kokonaan, käy edes seuraamasi sivustot/henkilöt läpi ja laita ostohammasta kolottava sisältö karanteeniin.

3. Seuraamalla rahasi liikkumista, eli keräämällä itsestäsi dataa heh heh, näet tasan tarkalleen mihin rahasi kuluvat ja voit analysoida dataa kitkeäksesi haitallisia kulutustottumuksia. Näkemällä raakaa dataa kulutuksestasi voit myös inspiroitua säästämään asioista, joihin käytät liikaa rahaa tai joita et pidä enää niin merkityksellisenä. Tiukan budjetin laatiminen ja sen noudattaminen luo rutiinin kuluttamisen ympärille, joka voi toimia paljon paremmin kuin yksinkertainen ajatus ostamisen lopettamisesta. Jos budjetointi kiinnostaa, kurkkaappa täältä pikaohjeet alkuun!

Lopuksi vielä kotiläksyjä; pieni mainospähkinä purtavaksi. Kokeileppa pitää yhden päivän ajan kirjaa jokaisesta kohtaamastasi mainoksesta tavallisena päivänä. Pidä kirjaa seuraavaksi sellaisena päivänä, kun pyrit parhaimpasi mukaan välttelemään kaikkia mainoksia. Mitä eroja huomaat ja miten se vaikutti ostohaluihisi?

Mukavaa alkanutta vuotta, säästelemisiin!

– Säästäjä

Kommentit (2)
  1. Tämä on täyttä totta ja harva asia ärsyttää nykypäivänä niin paljon kuin mainokset. En voi poistua kodistani jos haluan välttää mainontaa. Ratikkapysäkkien mainoksetkaan eivät enää ole julisteita vaan välkkyviä digitauluja. Itse raitiovaunu on paketoitu milloin mihinkin mainosteippaukseen ja vaunun sisällä on ruudut, joilla välkehtii mainos toisensa perään. Eilen tutkin netistä, minkä verran maksaa eräs sisustustavara, jonka olen suunnitellut myyväni. Nyt jokaisella nettisivulla minua vastassa on saman firman mainos, kuvassa tuo kyseinen tuote. Samoin viime syksynä tutkimani toppatakit vainoavat edelleen.

    1. Näinpä 🙁 Kannattaa ladata selaimeen joku adblocker, esim. uBlock. Tällä saat suurimman osan, ellet jopa kaikki mainokset piiloon selaimella. Mobiililaitteilla selailu on taasen hankalampaa, kun mobiilille näitä ei kait saa…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *