…kukkia katsellessa

…kukkia katsellessa

Kameran viettäessä vahingossa lomaa sadan kilometrin päässä omassa rauhassaan, ei auta muu kuin kaivella aiempia arkistoja kuvien perässä. Hyvä niin, sillä löysin nämä eräänä kesäyönä, muistaakseni juhannuksen korvilla otetut öiset otokset mökkipihan kukkaloistosta. Keskikesän taikaa vai mitä lie, mutta jotain taianomaista näissä rakeisissa räpsyissä on. Melkein näen pieniä vihreitä miehiä tuolla lehtien takana kurkkimassa…   […]

…kääriytyessä

…kääriytyessä

Rapiat vuosi sitten aloitin vaatekaappini raivaamisen ensin hitaasti fiilistellen, sitten kiihtyvässä tahdissa tavaraa Ikea-kasseihin survoen. Viime kuussa prosessi saavutti huippunsa, kun sain käsiini koko kesän kirjastosta jonottamani KonMari-kirjan. Itse kirjan kielestä ja aavistuksen häröksikin menevästä vaatteille puhumisesta voi olla montaa mieltä, mutta sen ydinsanoma on mielestäni hyvin oikeassa. Siistissä ja esteettömässä kodissa kulkee niin ilma, […]

…vaihtoa jännittäessä

…vaihtoa jännittäessä

Viime perjantaina jo muutaman viikon unet vienyt pohdiskelu tuli päätökseensä, kun kännykkään kilahti sähköpostia koulumme vaihtokoordinaattorilta. Hakemustani ei lähetettäisi ykköstoiveeseeni Japaniin. Kevyt mental break-downhan siitä seurasi. Niagara falls ei meinannut ottaa loppuakseen –  porasin vuorotellen omiin käsiin ja kaverin paitaan. Aiemmin en mitenkään osannut ajatella miten järkyttävän merkitykselliseksi koko vaihtoonhakeminen itselleni muodostuisi. Toki olin jo […]

…ahdistuessa

…ahdistuessa

Käytännössä koko kevään kestänyt kiireputki sai sujuvan jatkumon kesästä, kun työharjoittelu sekä kaksi palkkatyötä imaisivat mukaansa. Pikku hiljaa vanne pään ympärillä alkoi kiristää pollaa jo siinä määrin, että tässä pari päivää sitten huomasin poraavani työpaikan takahuoneessa salaattikulhoni äärellä. Hetkeä edeltäneet pari päivää olivat olleet vähintäänkin hektisiä, kirjaimellisesti juoksua aamusta iltaan kera parin henkisesti entistä ahtaammalle […]

…blogia miettiessä

…blogia miettiessä

Viime yönä katsoin kelloa yhdeltä, katsoin kelloa kahdelta. Sitten vielä kolmelta. Entiselle karhuntalviuniselle katon tuijottaminen aamuyöstä on vähintään outoa. Päätin ottaa yökukkumisen vakavasti, vinkkinä pääkopalta. Hiljennä hyvä ihminen, relaa, ennen kuin tulee stoppi. Samalla aloin osin edellispäiväisen ystävien kanssa vietetyn keskustelun johdosta miettiä asioita, jotka kiinnostavat minua. Viis velvollisuuksista, pakoista ja kotiläksyistä! Tarkoitan nimenomaan niitä […]