Eka kerta salilla

Tänään oli mun eka kerta. Salilla.

Osana mun irti pelosta -projektia päätin viimein rohkaista itseni ja pistää salikamat kasaan. Olen käynyt salilla viimeksi vuosia sitten, enkä koskaan säännöllisesti. Olin kehittänyt itselleni paljon henkisiä esteitä salille menoon – enhän mä osaa siellä mitään enkä varsinkaan jaksaentä jos ne kattoo; tuun vaikuttamaan niin tollolta siellä; kaikki muut on parempia.

first.jpg

Olen ensimmäinen myöntämään että olen aina ollut laihaläski. Solakka ja ketteräkin, mutta ilman lihasta (ehkä lukuunottamatta vatsalihaksia). Varsinkaan käsivoimia multa ei löydy yhtään, käsivarsissa on hauiksen sijasta allit, ja tämän ohuempia ranteita saa hakemalla hakea. Lisäksi säikähdän sykkeen nousua niin, että saatan saada paniikkikohtauksen. Olen siis kuntoilijana oikein unelma-ainesta. Aiemmin olen pitänyt vain rennosta lenkkeilystä, omaan tahtiin ja omilla ehdoilla, sekä kotona tehdystä joogasta. Nuorempana rakastin joukkuelajeja, kuten sählyä, jalkapalloa tai pesistä. Myöhemmin nekin ovat jääneet, kun en ole uskaltanut osallistua minkään joukkueen treeneihin.

Tämänpäiväinen oli siis mulle oikeesti iso askel eteenpäin, vaikka se varmasti kuulostaa tosi tyhmältä. Kävin salilla, koska he järjestivät avoimien ovien päivän – ja arvatkaas mitä! Lähdin sieltä ihan supertyytyväisenä!

Tunnelma salilla oli rento. Kukaan ei tuijottanut tällaista aloittelijatolloa tuomitsevasti, vaikka kiersin laitteita peukalo suussa. Bullmentuloiden lisäksi salilla treenasi ihan normaalin näköistä porukkaa (en tiedä miksi olin kuvitellut toista). Laitteita oli tarpeeksi, ettei kukaan huokaillut sekuntikellon kanssa vieressä, kun pyöräilin pyörällä tai hiihdin hiihtolaitteilla (huisia, miten hauskojakin laitteita on keksitty!). Toisin sanottuna kaikki ennakkoluuloni osoittautuivat ihan vääriksi.

No, paitsi se, että kaikki muut siellä oli varmasti parempia kuin minä. Etsiskelin pienimmät painot ja tunsin itseni hetkittäin typeräksi, mutta sitten se todella iski. Kaikki aloittaa jostakin. Ihan kaikki. Ja ehkä vaikkapa vuoden päästä minäkin voin katsella itselleni jo vähän isompia painoja. 

heavy.jpg

Aiommekin miehen kanssa testailla alueen muut salit ja hankkia kortti sinne, joka tuntuu omimmalta. Oon innoissani! 

I’ll keep you updated on my gym adventures.

xo, Elina

Hyvinvointi Liikunta Terveys

Irti pelosta

Toissapäivänä se taas iski. Eksistentiaalinen kriisi, osa 874. 

Mieheni aloitti maisteriopinnot. Olen tietysti suunnatoman iloinen hänen puolestaan. Ylpeäkin, sillä muutos töistä opiskelemaan vaatii suurta rohkeutta. Silti minua suretti, ahdisti, pelottikin vähän. Alemmuuskompleksi kömpi esiin piiloistaan: mitä minä olen saanut aikaan? Ja mitä minusta tulee isona? 

porvpp.png

Olen hyvin pelokas ihminen pohjimmiltani. Oletan aina pahinta ja ahdistun helposti. Siinä surkutellessani jo nuoruuden menetystä ja tilaisuuksien käyttämättä jättämistä (olen ennen kaikkea hyvin dramaattinen :D), tein jämäkän päätöksen: on aika pyrkiä pelosta irti. Tai ainakin vähemmän pelokkaaksi, näin ensalkuun.

Googlailin itselleni ohjeita parempaan, pelottomaan elämään. Artikkeleita löytyi pilvin pimein, täynnä toinen toistaan suurempaa diipadaapaa, mutta onnistuin onkimaan itselleni kaksi uutta elämänohjetta, joiden uskon auttavan minua eteenpäin. Tarpeeksi helppoja toteutettavaksi päivittäin, ja silti – toivottavasti – tehokkaita.

1. Oleta aina parasta.

Tajusin, että mullahan on tosiaan tapana olettaa aina pahinta. Eikä siis edes mitään pientä harmia, vaan karmivinta mahdollista kauhuskenaariota, minkä mielikuvitus pystyy tuottamaan. Sen lisäksi olen myös mestari uskottelemaan itselleni, että pahin skenaario on myös todennäköisin. Tämän ohjeen noudattaminen tulee olemaan minulle haastavaa, mutta aion pyrkiä siihen. Avoimin mielin.

2. Tee yksi sinua pelottava asia joka päivä.

Tykkään mukavuusalueestani. Ymmärsin, että olen ehkä liiankin jumittunut sen pienten rajojen sisään. Uusi projektini onkin pyrkiä aktiivisesti laajentamaan omaa comfort zoneani ja olemaan aktiivisempi tekijä oman elämäni kulussa. 

Huh. Ihan jännittää.

Suhteet Oma elämä Mieli