Vaavin muotishow
Yksi asia mistä kyllä ihan puhtaasti nautin, on vaatteiden hankkiminen vaaville! Ystäväni epäilikin, että varmaan höyrähdän vielä tähänkin juttuun joka on selvästi ihan oma maailmansa, mutta raskausaikana vaan kiukuttelin, että enpäs. Mutta kuinkas kävikään! Okei, järki on pysynyt päässä, ei tuolle nyt ihan mahdottomasti shopata, mutta jestas miten tytöille on kaikkea söpöä. Arvatkaapa miten kaikki mini nahkatakit ja turkisliivit houkuttavat, siis tosi käytännöllistä lasten vaatetta, jota ihme kyllä on kauppissa runsaasti. (Tai ainakin minä onnistun ne taitavasti sieltä kaiken hyödyllisen seasta bongaamaan.)
Shoppailu on nyt mielenpäällä, koska vaavin kasvupyrähdyksen ansiosta pääsen sitä pikkuhiljaa suorittamaan, joudumme seuraavaksi hankkimaan jo kokoa 74 ja sitä ei mahdottomasti ole tullut etukäteen ostettua. Koosta 62 kokoon 68 siirtymä kävi melkoisen nopeasti ja 68 senttiset alkavat jo järjestään kiristellä pituudesta. Toki niitä vielä voi osaa käyttää, riippuu valmistajastakin paljon. Näin siis kävi, kaupoille on mentävä, voi harmi!
Mietin tuossa kerran, että pitäisi varmaan alkaa ottaa vaavista ”päivän asu” kuvia. Omissa vaatteissa kun ei ole ollut nyt viimeaikoina kotona rötvätessä kehumista, vaavi on ollut meidän perheessä se muodikkaampi. Se kun on pakko pukea myös siten että värit sopivat keskenään yhteen, ei voi värikonsultti itselleen mitään.
Rokkivaavi.
Oikeastaan isompiin kokoihin siirtyminen on siitä mukavaa, että valinnanvaraa on enemmän. Se on vähän tympäissyt että suurin osa pieniä kokoja on luonnollisesti joko valkeaa, vaaleanpunaista tai vaaleansinistä. Eivät hirveästi nappaa, turkooseja ja muuta ihanaa odotellessa. Frozen on minusta kova juttu, toivottavasti vaavistakin, kunhan vähän kasvaa! On meidän neidillä toki ollut jo joululahjaksi saadut Frozen legginsit, pitäähän sitä jotain.
Omat lempparit, vaikka ovatkin niitä värejä joista valitin. Asustetaan cooleilla pöksyillä.
Tajusin oikeastaan vasta nyt, että hitsi, minullahan on tässä soma pieni malli, jolle tehdä vaikka mitä kivaa. Kaivelin siis pitkästä aikaa ompelukoneen ja saumurin esille, pengoin mitä tilkkulaatikosta löytyy ja hurautin vaaville housut. Oli niin kiva ommella pitkästä aikaa, että nyt olisi oikeastaan hirveä into lähteä kangaskauppaan katselemaan, mitä kaikkea sieltä löytyisi ja ideoida jotakin persoonallista ja kivaa! Ehkäpä kaivelen esiin myös vanhat käsityölehdet ja katson, löytyisikö sieltä valmiita kaavoja johonkin. Ei niin mitään muistikuvia, kun ei ole ollut tarvetta tai edes intoa ommella lapsille mitään.
Löysin myös palasen keinonahkaa ja pinkkiä turkista, muotivaatteita odotellessa!
