Kuuhulluus
Meillä on joku ollut tänään ihan kamalan kiukkuinen ja väsynyt, no on se vaavikin ollut vähän äksynä. Alan tästä lähtien suunnitella kaikki menot ilmeisesti myös kuukalenteri kädessä, ei tule mitään. Meidän vaavi on nimittäin ihan täysin kuuhullu, sama on toistunut joka kuukausi, syntymästä asti.
Kuuhulluus on käsittääkseni jo ”todistettu” myytiksi, ainakin minulla on sellainen muistikuva, että väitetään ettei ilmiötä ole olemassa. Tämän väitteen esittäjälle, voisin kyllä juuri tällaisina päivinä haistattaa pitkät. Meillä kuuhulluutta kulkee suvussa, vaikuttaa yöuniin enemmän ja vähemmän henkilöstä riippuen. Itse nukun aina muutaman yön täydenkuun aikoihin aivan todella levottomasti, myös enneunet ja muut symboliset unet näen monesti juuri täydenkuun aikaan. Juuri pari yötä sitten näin varsin ikävää unta joka jäi askarruttamaan mieltä, myös aikaa sitten kuollut mummoni on taas käynyt vierailulla. Tänäänhän se kuu on aivan täysi, että piakkoin pitäisi alkaa helpottaa. Tästä tulikin taas mieleen että pitäisi jo oikeasti hankkia kunnon unikirja, ettei tarvitsisi aina pirautella eräälle ystävälle, että hei mitäs tämä nyt tällä kertaa meinaa.
Kerroin näistä viimeisimmistä unista äidilleni eilen ja silloin tuli puheeksi, että mitenkäs se kuutamo. Tarkistin asian ja huomasin tosiaan että nythän se kuu taas on täysi, joten osasin jo eilen varautua vaavin kanssa huonoon yöhön. Se on aina edeltävä yö, ennen täysikuuta. Tavallaan aika jännittävää! Vaavi oli taas koko yön levoton ja itkuinen, vinkui unissaan, heittelehti sängyssä ja mutkuili peiton kanssa. Heräsi myös syömään kaksi kertaa ja itkeskeli vielä syötyään, nukahtaminen oli selvästi vaikeaa. Kuten myös minulle, jos ei kitinää, heräsin vähän väliä tatkistamaan ettei se nyt ole tukehtunut peittomyttyyn jota piti halia koko yö tiukasti. Vaavi on nyt nukkunut yöt melkoisen rauhallisesti yhdellä heräämisellä aamuyöstä, joten ero oli aivan selvä.
Minun kalenterini ei näytä kuun vaiheita, pitää ostaa ensi kerralla sellainen, jossa ne ovat helposti näkyvillä. Oli hirveän hauskaa että aamuksi oli sovittu pt-tapaaminen, taas silmät ristissä, mutta ihmeen hyvin meni silti. Iltapäivän vietimme kaupungilla Pokémoneja nappaillen, vaavi koomasi vaunuissa. Yllättäen on ollut ihan hirmuisen väsynyt koko päivän, mutta ei ole silti nukkunut edes kunnon päikkäreitä. Neiti meni ainakin nukkumaan melkoisen nätisti, toivotaan että tälläkin kertaa huonoja öitä on vain yksi!
Miksi täysikuu vaikuttaa yöuniin? Jos kuunvetovoima pystyy aiheuttamaan vuorovesi-ilmiön, kai se voi vaikuttaa myös ihmiseen, jonka kehossa on yli puolet vettä. Teorioita löytyy monia, ei niinkään varmaa tietoa. Mutta toisaalta, miksi kaikki pitää aina järjellä selittää? Minulle ainakin riittävät todisteeksi nämä kummalliset yöt. Ei kuitenkaan vielä olla ihan ihmissusiasteella ja juoksennella ympäriinsä ulvomassa kuuta.
Onko muilla mitään jänniä kokemuksia kuutamosta?