Avautuminen Facebookissa kannattaa

Nyt oltiin vaavin yöheräilyjen kanssa jo niin pahassa vaiheessa, että romahdus oli oikeasti lähellä. Hermot olivat ihan hirveän kireällä ja jaksamista ei vaan kertakaikkiaan löytynyt, tulipa muutamille ihmisille vähän räjähdeltyäkin. Lopulta tein osittain rajatun avautumisen Facebookissa aiheesta. Rajatun siksi etten edelleenkään kokenut haluavani valittaa, joten jätin yleisöksi lähinnä muita vanhempia joiden ajattelin ongelmaa ymmärtävän. Sekä vähän sellaisia kavereita, jotka ovat ehkä tulilinjalle väsyneen minäni kanssa joutuneet…

Yleensä karsastan tosiaan somessa liian henkilökohtaisten asioiden levittelyä mutta tällä kertaa mietin että johan tämä olotila vaikuttaa omaan käytökseenkin, ehkä sitä ei tarvitse liikaa yrittää salailla. Viestini keräsi lähemmäs sata kommenttia, joten kappas, muillakin vanhemmilla on/on ollut vaikeaa! Saimme monia vinkkejä ja nyt olemme nukkuneet neljä yötä paremmin. 

No okei, myönnetään että vaavi oli hoidossa niistä kaksi. Mutta kylläpä vaan olo on erilainen kun saa nukuttua useampana yönä, on se jännä! Päivisin saa paljon enemmän aikaan, en ole aivan yhtä kiukkuinen ja vmäinen, lisäksi se pitkin syksyä vaivannut sairauden tunne on tiessään. Emme kyllä silti ole vielä ihan varmoja, mistä nämä ainakin tämän hetkiset paremmat unet sitten johtuvat. Poimimme joitakin vinkkejä, joita lähdimme kokeilemaan.

img_2402.jpg

Jätimme iltapalalta kaiken maidon pois. En tiedä onko tällä yhtään mitään väliä, mutta tässä pisteessä kokeilee kaikkea. Korvasimme iltamaidon kauramaidolla, joka uppoaa vaaville ilman ongelmia. Annoimme myös ekalla herätyksellä kauramaitoa, laitamme pullon sänkyyn valmiiksi nukkumaan mennessämme ja toissa yönä vaavi olikin juonut sen omatoimisesti, eikä siis herätellyt meitä ennen aamua. Toiselle yösyötölle annoimme korviketta, mutta vedellä laimennettuna. Upposi sekin. Yksi mitä aiomme kokeilla, on lisätä tuota veden määrää vähitellen, niin että lopulta vaavi saa pelkkää vettä. Jos ne yölliset huudot ja syömiset vähitellen loppuisivat. En osaa sanoa, miksi se on nyt näillä keinoilla nukkunut paremmin. Kaksi herätystä on kuitenkin minun matikallani vähemmän kuin se viisi, joten parempaan suuntaan, ainakin hetkellisesti! 

Soitin maanantaina neuvolaan, josta ei edelleenkään kommentoitu suuntaan eikä toiseen. Välitin sinne nämä kertomukseni yöllisestä pikku riiviöstä ja sieltä luvattiin laittaa se eteenpäin jollekin unispecialistille. Tämä on ilmeisesti sellainen tapaus joka tekee myös kotikäyntejä (juu ei?) mutta lähinnä toivoisin itse vinkkejä, mitä kokeilla kotona. 

Sain myös ajan neuvolalääkärille tälle päivälle ja kävimme siellä vaavin kanssa aamulla. Nyt on ainakin tarkistettu että vaavi on päällisin puolin ok, ei siis korvissa vikaa tai muuta, mikä kiukuttelun voisi aiheuttaa. Lääkäri oli samaa mieltä, että kuulostaa opitulta tavalta. Lääkäri laittoi lähetteen eteenpäin, että on mahdollisuus myös sairaalan unikouluun. Sanoin kyllä jo lääkärillekin, että minä en vie lastani itkemään sairaalaan yksin pariksi yöksi, kuulostaa ihan hirveän julmalta. Mutta sieltä kuulema ensin soitetaan kotiin, kartoitetaan tilanne ja neuvotaan tarvittaessa mitä voi kokeilla itse. Ei siis automaattisesti tarkoita, että lasta pitäisi mihinkään viedä. 

Kovastihan tuo lääkäri unikouluja googlasi, mietin että jos ei muuta tietopohjaa ole, voin tehdä sen itsekin… 

fullsizerender-44.jpg

Lääkäri sanoi, että tässä vaiheessa ihan perinteinen huudatus olisi varmaankin paras vaihtoehto. En tosin oikein lämpene ajatukselle. Takaraivossa tykyttelee pieni ahdistus, että saako lapsi siitä traumat. Meillä on makuuhuoneet eri kerroksissa, joten tässä tilanteessa vaavin saaminen omaan huoneeseen olisi todella hankalaa. Tähän pitää sitten sitoutua, eli sitä ei saa lopettaa yhtäkkiä. No entä jos tästä tulisikin kahden viikon, eikä esimerkiksi kahden yön projekti. Kuitenkin nyt ollaan taas öiden suhteen ihan siedettävässä vaiheessa. 

Niinpä niin, asiaan on nyt puututtu, mutta en ole tullut yhtään viisaammaksi. En myöskään edelleen tiedä, mitä pitäisi tehdä.

suhteet ystavat-ja-perhe lapset vanhemmuus