Teemabileet ja kiukkuinen vaavi

Me päästiin eilen vähän ulos, kerrankin niin ettei ollut mitään kiirettä tai kotiintuloaikaa. Vaavin hoito oli järjestetty niin, että äitini tuli meille yöksi. No juu, kaikkihan meni taas ihan putkeen. No ensiksikin tultiin kotiin jo joskus kymmenen jälkeen, kun meitä kertakaikkiaan väsyttää jo siihen aikaan. Vaavi oli kyllä jo unilla ja äiti tosiaan jäi tänne yöksi, nukkuivat yläkerrassa että me saataisiin nukuttua edes joskus. Jännittävää kuitenkin, että olisimme nähtävästi nukkuneet paremmin, jos olisimme olleet keskenämme kotona.

Maksimissaan kerran yössä herättänyt vaavi heräsi yöllä kolme kertaa, kitisten ja höpötellen epämääräisesti. Lopulta minäkin kampesin yläkertaan katsomaan mikä mättää ja vapautin äitini hoitovastuusta, jäin sinne nukkuman että jos olisimme saaneet vielä vähän unta. Kello oli seitsemän, että toki pitäisi olla tyytyväinen niistä seitsemänkin tunnin unista, mutta jostain syystä väsyttää aivan kamalasti, mikään määrä kahvia ei ehkä tänään riitä.

Saatiin torkuttua tunti, sitten vaavi vetikin taas kamalat kilarit, nenä oli tukossa ja piti ryhtyä niistopuuhiin. Siinä vaiheessa mieskin heräsi siihen huutoon, eikä kenelläkään tullut enää nukkumisesta mitään. Sen jälkeen aamu onkin ollut yhtä kiukuttelua, enkä ymmärrä mikä mättää, kun yleensä vaavi on aamuisin tyytyväinen. Nyt katsoo tosin iskän sylissä piirrettyjä, mutta ihme huutoa ja kitinää koko ajan.

Joo tiedän että jotkut eivät saa nukuttua tätäkään vähää, mutta kiukuttelen. Väsyäksy on sitä luokkaa että katsotaan tuleeko suunnitellusta saleilustakaan mitään, voi olla että tyydyn lenkkiin. Pohdiskelimme että joko tuon ikäinen muka tajuaa että rutiinit eivät nyt ihan toteutuneet, että nukutaan eri huoneessa eri henkilön kanssa ja isi ja äiti eivät hoida syöttöjäkään. Oli miten oli, ei ole normiaamu meillä tämä.

Eiliset tuparit joissa kävimme, olivat teemabileet, teemalla ”rikkaat ja köyhät”. Yleensä olen aivan intona kaikesta tällaisesta, no olin nytkin, mutta en ehkä ihan parhaimmillani. Onneksi kaapista löytyy rättejä joka lähtöön ja pyöriteltyäni mielessä vaihtoehtoja aatelisesta Täydellisten naisten Bree:hen, päädyin kuitenkin jenkkityyliseen rikaaseen teininarttu -ratkaisuun.

Käytin aika paljon häiden jämäpaloja, tiara oli häistä, bolero häihin varuilta hankittu jos olisi kauhean kylmä ja mekkokin oli toisen morsiusneidon, mutta hyvä kun löytyy vielä käyttöä!

Pahoittelut minikokoisesta puhelimella otetusta kuvasta.

Ensi kerralla toivottavasti pukuleikkejä virkeämpänä, jolloin ei tarvitse sutia meikkiä vähän sinne päin ja laittaa päälle kunhan jotain. Syynä lienee se, että minä olen larppaaja! Tällainen kauhea tunnustus näin blogin puolella, ei ole varsinainen trendiharrastus se, mutta jestas miten mukavaa. Tykkään myös itse ommella asuja näihin tilaisuuksiin, mites olisi:

Disneyn Esmeralda cosplay (Ropecon 2014)

Vampyyri kreivitär (Nälän vuodet larp, 2013)

Cersei Lannister cosplay (Ropecon 2013)

Sunnuntain väsykiukkuteksti kivoilla kuvilla. Nyt ei lähde, pää on jumi ja tuntuu että höpöttelen ihan sekavia. Äitiyden iloja.