Värianalyysipäivä

Onpas ihan sellainen olo, kuin olisi ollut oikeissa töissä. Toisaalta ehdottomasti kaipaan äitiyslomaan kaikkea tällaista kivaa pientä puuhastelua, päähän sitä muuten sekoaisi! Tänään siis puuhailtiin värien parissa ja pidettiin värianalyysipäivää.

Tarvitsin malleja erääseen juttuun, josta lisää myöhemmin. Ideana kuitenkin se, että sama malli poseeraa ensin yllään oma värivuodenaikansa ja tähtivärinsä, sitten valikoidaan ne huonoimmat toisesta väriperheestä ja otetaan sama kuva uusiksi. Tällöin kasvoista näkyy mitä oikeat värit tekevät, verrattuna niihin pahimpiin. Siksi tosiaan reilusti huonoimmat, että ero on varmasti kuvan katsojallekin tarpeeksi selkeä. Yleensä asiakkaalle riittää vertailuksi ”vain” toiseksi paras, siinäkin saadaan yleensä riittävän suuri ero aikaiseksi. Yleisimmin väärät sävyt tekevät tummia silmänalusia, korostavat ryppyjä ja juonteita, kasvot voivat näyttää paksummilta poskista, tai iho muuten vain oudon väriseltä. Riippuu henkilöstä, kuinka iso vaikutus on.

Kuvasimme kuusi mallia ja olipa hauskaa! Tai ainakin minulla oli, malleista en tiedä. Vain kaksi oli käynyt minulla aiemmin värianalyysissa, joten neljälle tein pika-analyysin, jonka perusteella sain oikeat värisävyt heille valittua. Tässä oli siis hyvä tilaisuus päästä ilmaiseksi kurkistelemaan hieman miten värianalyysi tehdään ja saada jotakin vinkkiä omista sävyistään, vaikka luonnollisesti en yhtä perusteellinen ollutkaan, kuin oikean asiakkaan kanssa. Yhtään syksyä minulle ei valitettavasti sattunut vaikka lähellä oltiinkin, mutta onneksi kuitenkin erityylisiä talvia ja keväitä, sekä yksi kesä. Se oli myös mukava huomata että huonoimpienkin vuodenaikojen suhteen oli vaihtelua, ettei tarvitse esittää vain yhtä huonossa valossa, tyyliin tämä ei nyt sovi kenellekään. Yhdellä malleistani oli kieltämättä niin ärsyttävän hyvä iho, etteivät muutokset olleet kovin suuria, laittoi kasvoja vasten mitä tahansa. Onneksi kuitenkin kuvia tarkastellessa tuli esille, että niissä sentään iho näyttää oudon väriselle, kuten pitääkin. En silti sano että jotkut voivat käyttää mitä tahansa, koska näin ei kuitenkaan ole. Aina löytyy se, mikä on vähän parempi.

Mitäs väriä ne silmät taas olikaan?

Toivon että malleillenikin oli tästä päivästä jotakin hyötyä ja sieltä tarttuisi edes joitakin vinkkejä pukeutumiseen, meillä kun on täällä Suomessa niin yleistä se mustissa kulkeminen. Saimme taas todeta, että monelle se tummansininenkin on tosiaan mustaa parempi vaihtoehto. Varmaan tämän mustan suosion takia minä saan aina jonkinlaista tyydytystä, kun pääsen sitä arvostelemaan ja toteamaan jälleen kerran, että ”ei muuten ole sinunkaan värisi”. Se sitten aina vaihtelee henkilöstä riippuen, otetaanko tästä opiksi vai ei.

Värivuodenaikojen vertailua.

Ehkä oman päiväni kohokohta oli mustissa kulkeva miesmallini, joka onkin kevät, eli kaikista kirkkain ja lämpimin, kestää tummuutta huonoiten, hih! Sinänsä isommalla porukalla näitä on toki mukava tehdä, kun muutkin pääsevät osallistumaan ja kommentoimaan. Lisäksi monesti toiselta ne erot näkee selvemmin, kuin itseltään. Se luo siis koko analyysiin lisää uskottavuutta, kun huomaa toistenkin kasvoilta huimia eroja. Tietysti jos kuuluu itse niihin kenellä jo ihon sävykin muuttuu radikaalisti, on sitä vaikeaa ohittaa.

Laitan loppuun esimerkkinä pikaisesti näpätyt kuvat itsestäni, että idea tulee selväksi. Kuvia ei ole käsitelty mitenkään. En tosin ole paras esimerkki kun minulla on päällä poolo, joka on minulle hyvä sävy, joten se saattaa hieman sotkea tuota huonompaakin kuvaa. Malleiltani poolot kielsin, mutta itsepä en ajatellut kuvissa olevani. Ylempänä kuitenkin kevät, joka on minun väriperheeni ja alla kesä, murrettu ja viileä, joka on taas minulle huonoin.