Viikko vauva-arkea: lauantai
Mikähän siinä on, että kun saat vauvan, mikä sinällään on jo järisyttävän iso elämänmuutos, jostain syystä on koko ajan sellainen olo, että pitäisi jotenkin uudistua. En sitten tiedä mitä se olisi, uutta hiustyyliä en kaipaa, pukeutumisessakaan ei mitään vikaa ole, joten nyt kaivataan jotain vähän muuta. Minulla on ilmeisesti vaavista huolimatta liikaa aikaa ajatella ja pyöritellä näitä asioita mielessäni. Osittain tämä varmaan johtuu siitä, että kun suhtautumiseni raskauteen oli jotain niin huonoa, että viime vuosi oli yksi elämäni hirveimmistä, nyt tavallaan kokee että voi aloittaa uusiksi puhtaalta pöydältä, kun kaikki on tosiaan muuttunut niin paljon.
Olen saanut kuulla niin monelta, että ”ei se äitiysloma mitään lomaa ole”. No anteeksi, en voi mitään että sille on sellainen nimi annettu, mutta itse asiassa nyt nautin yllättävän paljon siitä, ettei tarvitse olla töissä. Se on erilaista kuin työttömänä, se on stressaavaa ja inhottavaa, silloin kotona olo tuntuu jotenkin nololta. Mutta nyt koen että minulla on hyvä syy, joten tuntuu että kaikki mahdollisuudet ovat avoimena, tehdä… jotain. Toivottavasti saan vielä jostakin kiinni, ettei tämä mene siihen että tuumailen ja ideoin, mutta mitään en saa sitten kuitenkaan aikaiseksi. Vielä tässä vaiheessa on ollut vaikeaa aloittaa mitään ihan senkin takia, että kun pääsee vauhtiin, vaavi kuitenkin herää ja kaikki jää kesken. Eikös kuitenkin hyvin suunniteltu ole puoliksi tehty, joten eihän sitä tiedä, mitä mahtavaa tässä saa vielä aikaiseksi.
Noin muuten tänään on ollut laiska kotoilupäivä, uskalsin jo lenkillekin. Nukuin todella huonosti tukkoisen nenän ja vaavin satunnaisen kitinän takia, joten toki olen ollut kiukkuinen kuin sanonko mikä, mutta se taitaa nykyään olla ihan normipäivää. Vaavi on onneksi ollut tänään vaihteeksi mukavan helppo. Olimme vaavin kanssa tänään hetkisen kaksin kotona ja kylläpäs muuten on oppinut arvostamaan kahvihetkiä, jos ne saa viettää itsekseen rauhassa, jotain mukavaa puuhaten. Ja jos niihin liittyy suklaa, ei pidä unohtaa suklaata.
Pelkkä nuha voi nähtävästi aiheuttaa aivan tavattoman paskan olon, joten lepoa. Kurkku ei sentään vaivaa enää, mutta minkä takia se nuha pitää aina iskeä sieltä takavasemmalta, oli sitä ennen mitä vaivaa tahansa. Tänään meillä onkin siis pizza- ja saunailta, kun en kertakaikkiaan jaksa tehdä mitään. No sen pizzan sentään väännän itse. Vaavi on iloisella tuulella edelleen ja juttelee paljon, joten menee tässä mukana ihan kivasti.
Meidän häämme päätyivät sitten paikallislehteen, jonka numerossa oli hää- ja juhlaosio. Menimme naimisiin vuonna 2012 ja häät vietettiin fantasia-teemalla Puntarikosken linnassa, joten eivät olleet mitenkään kaikista perinteisimmät. Juuri meidän näköisemme siis. Häämarssinna Game of Thronesin tunnari ja alttarilta poistuessa Pirates of the Caribbean elokuvien ”tunnari” He’s a pirate. Hääjuhlassa ystävämme esittivät kappaleita mm. Disneyn elokuvista, etenkin Aladdinista, joka saatiin kivasti liitettyä häämatkakohteena olleeseen Dubaihin. Voi muistoja. <3