kuvalähde

Tällä viikolla käsitellään yleisön pyynnöstä yhtä vähän hämmennystä aiheuttanutta sijoittamiseen liittyvää seikkaa: verotusta.

Luettuasi tämän postauksen ymmärrät (toivottavasti), että sijoitusten veronmaksussa on itseasiassa aika vaikea mokata totaalisesti. Verokarhu on pikemminkin nallekarkki, ja sen pelkääminen ei siis ole syy olla aloittamatta sijoittamista!

Okei mimmit, ootteko valmiina?

Aktiivinen Britney vs. passiivinen Kiyosaki

Tänään puhutaan tuloverosta. Kaikkien veronmaksajien tulot jaetaan kahteen kategoriaan: ansiotuloihin ja pääomatuloihin.

Ansiotulot ovat ne tulot, joista Britney laulaa biisissään You better work bitch. Ansiotulot ansaitaan yleensä tekemällä töitä palkkaa vastaan. Ansiotulojen verotus on Suomessa progressiivinen; mitä enemmän palkkaa tienaat, sitä suurempi veroprosentti sulla on.

Ansiotuloja voi myös kutsua aktiivisiksi tuloiksi, koska niiden eteen tehdään aktiivisesti töitä. Kun työt loppuu, yleensä myös tulonsaanti loppuu.

Pääomatulot taas ovat niitä tuloja, mitä pahamaineinen sijoittajamoguli Kiyosaki kuvailee sanoin Don’t work for money, make money work for you. Pääomatulot ovat varallisuutesi tuottamaa tuloa, eli rahaa, jota jokin omistamasi asia on sinulle tuottanut.

Pääomatulot voivat olla niin sanottua passiivista tuloa, koska tehtyäsi sijoituksen, aktiivista läsnäoloasi ei tarvita arvon tuottamiseen. Esimerkkinä pääomatuloista ovat sijoituksesi myyntivoitot, osingot tai vaikka sijoitusasunnosta tienatut vuokratulot.

Ja koska me käsitellään sijoittamisen verotusta, me puhutaan tänään pääomatuloista ja -veroista. 

Milloin sijoittamisesta maksetaan veroa?

Suomessa pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euron vuotuisiin pääomatuloihin saakka 30%, ja sen jälkeen 34%. Pääomaveroa maksetaan sijoituksista saaduista myyntivoitoista ja osingoista.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos olet perus osta ja unohda -strategiaa seuraava basic bitch (kuten minä), sinun ei tarvitse huolehtia veronmaksusta ennen kuin alat myymään rahasto-osuuksia eläkepäivillä Karibianmatkaa varten.

Eikä sun silloinkaan tarvitse veronmaksusta erityisesti huolehtia; verohallinto saa suurimman osan tarvittavista tiedoista (kuten myyntivoitot, osingot, ja myyntitappiot) osakevälittäjältäsi (eli siltä taholta, jonka kautta ostat ja myyt osakkeita, rahastoja ja muita pörssilistattuja tuotteita). Sinun duuniksi jää esitäytetyn veroilmoituksen tarkistaminen ja tarvittaessa korjaaminen, jos joku siinä ei satu täsmäämään.

Myyntivoitto = myyntihinta – hankintahinta

Kuten sanottu, pääomaveroa maksetaan myyntivoitosta. Myyntivoitto (AKA luovutusvoitto) tarkoittaa myyntihetkellä olevaa rahaa, jonka sijoitus on sulle tuottanut. Se lasketaan myyntihinnan ja hankintahinnan erotuksena. 

Myyntihinta on hinta, jolla osakkeet tai rahasto-osuudet myydään (duh). Jos myyt osakkeita tai rahastoja kalenterivuoden aikana enintään 1000 € edestä, myyntivoitto on verotonta (yay).

Jos myyntihinta on kalenterivuonna yli 1000 €, veronalainen myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta hankintahinta.

Hankintahinta on hinta, jolla osakkeet tai rahasto-osuudet ovat hankittu. Se voidaan laskea kahdella eri tapaa:

1. FIFO (first in, first out)

Verottaja olettaa aina, että ne tietyn yrityksen osakkeet tai rahaston osuudet jotka olet ostanut ensin, myös myyt ensin.

Esimerkki: Mimmi ostaa 500 kpl pörssiyhtiön osaketta hintaan 2€. Seuraavana vuonna hän ostaa saman pörssiyhtiön osakkeita toiset 500 kpl hintaan 3€. Osakkeiden keskihinnaksi tulee 2,5€ (2€ x 500 kpl + 3€ x 500 kpl) / 1000 kpl.

Yhtiön osakekurssi nousee neljään euroon, ja mimmi päättää myydä 500 kpl osaketta. Silloin hankintahinnaksi lasketaan ensimmäiseksi ostetut osakkeet, jotka maksoi 2 € = first in, first out.

Myyntivoitto lasketaan: 4€ x 500 kpl (myyntihinta) – 2€ x 500 kpl (hankintahinta) = 1000 € (myyntivoitto)

Mimmi maksaa pääomaveroa: 1000 € (myyntivoitto) x 0,30 (pääomavero) = 300 €

Hankintahintaan lisätään myös kaikki kulut, jotka olet maksanut arvopaperin hankkimiseksi, esimerkiksi kaupankäyntikulut, mutta myös vaikka ostamasi sijoituskirjat!

2. Hankintameno-olettama

Joskus hankintahinta on sijoittajan kannalta järkevämpi laskea hankintameno-olettamalla. Hankintameno-olettamalla ei oteta todellista hankintahintaa huomioon, vaan siinä nimensä mukaan oletetaan tietty hankintahinta. Sijoittaja voi halutessaan itse muuttaa veroilmoituksessa todellisen hankintahinnan hankintameno-olettamaksi.

Alle 10 vuotta omistetuissa sijoituksista hankintameno-olettama 20% myyntihinnasta, ja yli 10 vuotta omistetuissa sijoituksista 40%. Tämän takia hankintameno-olettamaa saattaa olla järkevämpi käyttää varsinkin pitkäaikaisia sijoituksia myydessä.

Jos oletetaan, että mimmi olisi odottanut osakkeen myymisessä 11 vuotta, jolloin osakkeen kurssi olisi noussut, sanotaan 10 euroon, hän olisi FIFO-periaatteella joutunut maksamaan pääomaveroa seuraavasti:

Myyntivoitto lasketaan: 10€ x 500 kpl (myyntihinta) – 2€ x 500 kpl (hankintahinta) = 4000 € (myyntivoitto)

Mimmi maksaa pääomaveroa: 4000 € (myyntivoitto) x 0,30 (pääomaveroprosentti) = 1200 €

Tässä tilanteessa mimmi pääsisi halvemmalla käyttämällä 40% hankintameno-olettamaa yli 10 vuotta omistetussa sijoituksessa:

Myyntivoitto lasketaan: 10€ x 500 kpl (myyntihinta) – (10€ x 0,4) x 500 = 3000 € (myyntivoitto)

Mimmi maksaa pääomaveroa: 3000 € (myyntivoitto) x 0,30 (pääomaveroprosentti) = 900 €!

Hankintahinnan laskemisessa kannattaa siis käyttää sitä menetelmää, joka laskee hankintahinnan mahdollisimman korkeaksi. Sillä kuten esimerkeistä huomataan; mitä pienempi myyntivoitto, sitä vähemmän maksettavaa veroa.

Hankintameno-olettaman kohdalla myyntihinnasta ei kuitenkaan voi vähentää mitään muita kuluja.

Osinkovero = someone else’s problem

Jos omistat pörssilistattuja osakkeita tai tuotto-osuudellisia rahastoja jotka jakavat omistajilleen osinkoa, maksaja (eli pörssiyhtiö) huolehtii veroista puolestasi. Osinko maksetaan arvo-osuustilillesi nettona, eli ennakonpidätyksen jälkeen. Osinkojakaan ei siis tarvitse erikseen merkitä veroilmoitukseen!

Osingoista 15 % on verovapaata ja 85 % verotettavaa tuloa, joten osinkojen ennakonpidätys on 0,85 (verotettava osuus) x 30 (pääomavero) = 25,5 prosenttia.

Rahastosijoittajan verovelka

Verovelka saattaa kuulostaa ahdistavalta, mutta tässä asiayhteydessä se on itseasiassa tosi huippu juttu.

Jos omistat kasvuosuudellisia rahastoja, osingot sijoitetaan automaattisesti uudestaan rahastoon. Kun osinkoja ei realisoida, niistä ei tarvitse maksaa veroja, sillä verot maksetaan vasta kun raha siirtyy omaan pussiin.

Verrataan tätä suoriin osakeomistuksiin, jossa osingot maksetaan nettona arvo-osuustilille; vaikka haluaisit sijoittaa osingot heti takaisin yhtiöön, olet maksanut osingosta jo 25,5 % veroa.

Kasvuosuudellinen rahasto sijoittaa osingon täysmittaisena uudestaan rahastoon, jossa se kasvaa rauhassa korkoa korolle niin kauan, kun pidät osuuden pörssissä. Osinkoveron maksu lykkääntyy rahasto-osuuden myyntihetkeen, joka saattaa sijoitushorisontista riippuen olla vaikka useita kymmeniä vuosia. Tätä voi kutsua täysin korottomaksi “verovelaksi”.

Tappiollisen lohdutuspalkinto

Välillä käy niin harmillisesti, että joudut myymään osakkeita tai muita arvopapereita tappiolla. Tässä tilanteessa on kuitenkin olemassa lohdutuspalkinto: verovähennys. Verovähennys tarkoittaa sitä, että tappio vähennetään veronalaisesta tulosta, jolloin veroja maksetaan vähemmän.

Myyntitappion (AKA luovutustappio) voi vähentää pääomaverotuksessa, jos myyntihinta on kalenterivuoden aikana yli 1000 €.

Myyntitappio vähennetään ensisijaisesti myyntivoitoista, mutta jos myyntivoittoja ei sinä vuonna realisoida, myyntitappio vähennetään muusta verotettavasta pääomatulosta; vaikka vuokratuloista tai osinkotuloista. (HUOM! Myyntitappiot, jotka ovat tapahtuneet ennen vuotta 2016, saa lyhentää ainoastaan myyntivoitoista.) Myyntitappio on vähennyskelpoinen seuraavat viisi vuotta myyntiajankohdan jälkeen.

Esimerkki: Mimmi myy salkustaan pois osakkeita 1000 euron tappiolla. Seuraavana vuonna mimmi myy osakkeita 1200 euron myyntivoitolla. Myyntitappiot vähennetään myyntivoitosta.

Verotettavaa myyntivoittoa jää jäljelle: 1200€ (myyntivoitto) – 1000€ (myyntitappio) = 200 €

Mimmi maksaa pääomaveroa: 200€ (myyntivoitto) x 0,3 (pääomaveroprosentti) = 60 €

Aaand it’s a wrap, everybody! Tämä oli varmasti tähän mennessä pisin kirjoittamani postaus. Joten jos olet vielä mukana, niin Y-LÄ-FEM-MAT! Toivottavasti opit tänään jotain uutta, mimmi. <3

Lue myös: Milloin veronpalautukset maksetaan?

Ja seuraa Mimmit sijoittaa myös Instagramissa!