Äiti meinaaksä olla koko päivän vihainen?

Äiti meinaaksä olla koko päivän vihainen?

”Äiti, meinaaksä olla koko päivän vihainen?” kysyi piirun vaille kolmivuotias lounaspöydässä. Auts. Osui ja upposi. Ja juuri kun minä yritän keskittyä Project Maman Katja Lahden loistavan kolumnin innoittamana siihen, miten puhun lapsilleni. Minulla oli nälkä. Heikotti. Olin viipottanut koko aamupäivän pää kolmantena jalkana ympäri kaupunkia, saapunut kotiin miljoonan kauppakassin kanssa, yrittänyt innostaa puistotädiltä tulleen, väsyneen poikani ”auttamaan […]

Tahmeiden päivien lounge

Tahmeiden päivien lounge

Eräs samassa jamassa oleva työkaverini kirjoitti Facebookiin, että kumma juttu, kuinka samansisältöiset päivät toisinaan sujuvat kuin tanssi ja toisinaan juuttuvat tahmeina hetkistään kiinni. Allekirjoitan väitteen täysin. Ehdotinkin, että äitikaverukset perustaisivat jonkinlaisen tahmeiden päivien loungen, jonne samassa elämäntilanteessa olevat vanhemmat voisivat mennä hakemaan tarvitessaan aikuisseuraa. (Lapset hoituisivat siinä sitten sivussa.) Hassu juttu tosiaan, että miten toisena […]

Ovatko hermot kireällä?

Ovatko hermot kireällä?

Olin pitkästä aikaa eräiden sukulaisteni luona vauvelin kanssa vieraisilla tänään. Tai vauvan kanssa ensimmäistä kertaa, minä pitkästä aikaa. Oli ajatuksia herättäviä keskusteluja. He ovat jo eläkkeellä ja omien lasten kasvatuksesta on aikaa. Mutta se ei estä heitä tekemästä tarkkoja huomioita nykyvanhempien tavasta puhua lapsilleen ja käyttäytyä heidän kanssaan. Aloin oikein miettiä asiaa. Kertoivat kiinnittäneensä huomiota, […]

Lapsista ja vanhuksista

Lapsista ja vanhuksista

Olen pohdiskellut pikkulasten yhtäläisyyksiä vanhuksiin. Sillä lapsissa ja vanhuksissa elämän ympyrä tavallaan sulkeutuu, elämänkaaren alku ja loppu kohtaavat. Pieni vauva muistuttaa hyvin paljon vanhusta, vähän vanhempi lapsi vähän nuorempaa vanhusta ja niin edelleen. Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun jälleen kerran huomasin, etten voi olettaa vajaa kolmivuotiaani ymmärtävän läheskään kaikkea, mitä sanon. Lisäksi hänen muistinsa on […]

Omat tavat periytyvät

Omat tavat periytyvät

On mielenkiintoista tunnistaa lapsessaan omia tapoja omasta lapsuudestaan. Yhtäkkiä mieli matkustaa salamannopeasti vuosien taakse, kun oman lapsensa näkee kamppailevan samanlaisten huvittavinakin näyttäytyvien ongelmien kanssa kuin itse aikoinaan. Puheenaiheena on nyt siis poikani, 2v9kk, jolle merkilliset asiat ovat tärkeitä, ainakin tietyillä elämänalueilla. Hänen mielenrauhansa järkkyy, jos lautasella olevat ruoka-aineet ovat sekaisin tai toistensa päällä. Eräänä päivänä […]

Karvanlähtöaika

Karvanlähtöaika

Todettakoon tähän alkuun, että kaksi aiempaa postaustani täyttänyt pullomaidon mysteeri on ratkennut. Syypää pullon hylkimiseen ei meillä sittenkään ollut tuttipullo vaan pakkasmaito! Tätäkään emme osanneet arvata, esikoinen kun lipitti maitoa, oli se sitten jääkaappikylmää tai pakkasesta sulatettua. Kuopuksen kanssa mies harjoitteli pulloruokintaa ensin tuolla Ainun syöttöratkaisulla: 10 ml / 20 min. Siirtyi siitä Lifefactoryn nokkapulloon: […]

Pullojahti

Pullojahti

Tässä pieni päivitys meidän pikkuneidin pullomaitoepisodiin, josta kirjoitin edellisellä kerralla. Kävimme eilen santsaamassa erilaisia pulloja, ja kumpaakaan näistä tyttönen ei ainakaan sylkenyt pois, kuten perinteiset tuttipullot. Etenkin tuo Lifefactoryn nokkamukipullo tuntui miellyttävän pikkuisen suutuntumaa. Täytyypä olla iloinen, että nokkamuki tulee tutuksi jo varhaisessa vaiheessa! Molemmilla harjoitellaan (myös minä olen yrittänyt antaa maitoa näistä aina rintaruokinnan […]