Miestä varten

Meikkasin ja pukeuduin aamulla viimeaikaista tasoani paremmin pitkästä aikaa, kun olin menossa Helsinkiin työpaikkahaastatteluun. Siinä samalla kun vedin harkittuja kajaleita silmäluomiini ja punasin huuliani, mieleeni juolahti, kuinka aina silloin tällöin joku nainen väittää meikkaavansa ja laittautuvansa ITSEÄÄN varten. Kun taputtelin tuskastuneena puuteria meikkivoiteen päälle, ajattelin siinä samalla, että se on iso ja lihava valhe.

Voihan siitä meikkaamisesta ja pukeutumisesta tulla tietysti hyvä olo, jos kokee näyttävänsä hyvältä, mutta kyllä minä väitän, että kyseessä on aina vuorovaikutusteko, jonka tarkoitus on esittää omat kasvot ja keho  hyvältä toisten silmissä. Vai voiko joku hyvällä omallatunnolla sanoa, että kyllä, kaivaisin meikkipussini ja megareleet esiin, vaikka olisin autiolla saarella apinoiden ja pythoneiden kanssa? Näinhän pitäisi olla, jos laittautuminen on tarkoitettu vain omaa itseään varten.

Minä ainakin heittäisin huulipunat ja hiuslakat helvettiin ja ryhtyisin metsästämään. Entä jos saarella olisi pari naispuolista kaveria? Tulisiko sitä silloin laittauduttua? En minä ainakaan viitsisi. Hittoako minua kiinnostaa, jos joku kaveri näkee rehottavat säärikarvani ja tai jos mahani ei ole edustavimmillaan?

 

Päädyin siis vähemmän mairittelevaan tulokseen, että laittautuminen on aina kuin kilpavarustelua naisten kesken ja sen perimmäinen syy on mies.

Jos eläisimme maailmassa, jossa olisi vain naisia, minun on vaikea kuvitella, että meidän täytyisi korostaa pyllyämme ja ryhtiämme korkokengillä, rintoja push-upeilla tai keinotella ripsiämme pidemmiksi ja huuliamme täyteläisemmiksi. Jos eläisimme naisten yhteiskunnassa, laittautuisimme aivan varmasti tavalla tai toisella ihan sen vain takia, että ihminen on sosiaalinen eläin ja tietyllä pukeutumisella ja olemuksella viestimme toisille ihmisille jotain itsestämme ja ryhmästä, johon haluamme kuulua. On kuitenkin vaikea kuvitella, että ilman miehiä keskittyisimme niin ilmiselvästi seksuaalisen viehätysvoiman korostamiseen. Ovathan naiselliset avumme kuten rinnat, pyöreämpi pylly, vähempi karvoitus (ks. kuva säärestä, joka on ekstensiivisen nyppimisen ansiosta lähes karvaton) ja täyteläiset huulet juuri niitä piirteitä, jotka erottavat meidät miehistä.

Minusta olisikin mielenkiintoista leikkiä ajatuksella, miltä näyttäisimme, jos olisimme viimeisten tuhansien vuosien ajan eläneet matriarkaalisessa yhteiskunnassa. 

Ainakin voisi olla mukavampaa näin hellesäällä. Oli nimittäin aivan helvetin kauheaa olla 25 asteen helteessä topatuissa liiveissä, laitetussa tukassa ja meikissä, kun hiki virtasi pitkin selkärankaa ja jouduin pyyhkimään naamaani jatkuvasti millä tahansa paperilla, joka käsiini sattui. Tosin minun laittautumisväli on viime aikoina ollut niin harvassa, että ehkä on ihan hyvä joskus pitää niitä liivejäkin, etteivät tissit kokonaan unohda, että sellaisetkin on olemassa.

Ps. Kuten kuvista näkee, tämä teksti on kirjoitettu alasti ja ilman meikkejä.