Nyt se sitten tuli. Olen itkenyt kaksi päivää putkeen, enkä osaa nimetä yhtä järkevää syytä. Päässä välähtelee kuvia menneisyydestä aina siitä saakka, kun olin parikymppinen. Avioliitto, lapsen syntymä, sairastuminen, entiset rakkaussuhteet, läheisten kuolemat, työelämän takaiskut, oma aikaisempi omahyväisyys ja ylimielisyys, yksinäisyys, itseinho – kaikki kietoutuvat epäselväksi kurimukseksi, joka tuntuu pohjattomalta. Aina kun tuntuu, että tokenen edellisestä itkukohtauksesta, iskeydyn sen kurimuksen seinämään uudestaan. 

Keho kouristelee, suusta tulee katkonaista valitusta, hengitys juuttuu kurkuun ja kyyneleet vuotavat tasaisena virtana. 

Soitin sairaanhoitajalleni ja hän puhuu lääkärille huomenaamulla. Edessä saattaa olla osastojakso, vaikka en koe olevani varsinaisesti masentunut. Olen herännyt turtumuksesta ja sumusta ja olenkin miettinyt onko tämä mielen ja kehon reaktio siihen, että tunteet pääsevät viimein pintaan. Kolme vuotta itkemättä on pitkä aika, varsinkin kun ottaa huomioon, mitä kaikkea olen kokenut ja menettänyt näinä vuosina.

Itku sinällään ei ole pahinta. Pahinta on yrittää piilotella tätä tyttäreltäni, varsinkin kun se ei vain onnistu. Eilen hän yllätti minut kesken pahan kohtauksen ja tuli sitten syliini ja alkoi itkeä itsekin. Hän kyselee selviämmekö me, kun meillä on niin vähän rahaa ja että pitäisikö meidän muuttaa jonnekin, mistä saisin töitä. Hän yritti myös ehdottaa, että lukisin jotain, jotta rauhoittuisin. Se sai minut itkemään entistä kovemmin. Että 8-vuotiaan täytyy miettiä tällaisia asioita. 

Kerroin hänelle tietysti, että itken vanhoja asioita ja suren surematta jääneitä asioita, jotka eivät vaikuta meihin tällä hetkellä mitenkään, ja että hänen ei tarvitse olla huolissaan. Että on normaalia, että aikuinenkin itkee. 

Olen kuunnellut kaksi päivää musiikkia. Se itkettää mutta myös helpottaa. Tämä kappale ja sen sanoitus sai minut repeämään: 

Way Down We Go
Kaleo

Father tell me, we get what we deserve
Oh we get what we deserve
And way down we go
Way down we go
Say way down we go
Way down we go
You let your feet run wild
Time has come as we all oh, go down
Yeah but for the fall oh, my
Do you dare to look him right in the eyes?
’Cause they will run you down, down til the dark
Yes and they will run you down, down til you fall
And they will run you down, down til you go
Yeah so you can’t crawl no more

And way down we go
Way down we go
Say way down we go
’Cause they will run you down, down til you fall
Way down we go
Oh bab-bab-yeah
Wow baby
Baby
Bab, down we go
Yeah
And way down we go
Way down we go
Say way down we go
Way down we go