Hiustenkuivaajan uusi elämä
Hiustenkuivaajani (jonka muuten dyykkasin erään opiskelija-asuntolan roskiksesta, uih), alkoi pitää kummaa hinkuvaa ääntä. Tuntui, että moottori käy ihan ylikierroksilla. Silti vehje ei kuivannut hiuksiani. Hetken kesti, mutta sitten lamppu syttyi: taitaa olla ilmanottoaukot tukossa. Ja olihan ne. Ihan nöyhdässä.
Mutta ei hätää! Pulma ratkeaa nimittäin vanhalla hammasharjalla. Kuivain pois seinästä, harja käteen ja sillä harjaavin liikkein poistamaan pölyt. Tökkiä ei kannata, koska silloin pölyt menevät laitteen sisään. Se on nou-nou.
Hiusteinkuivaimenharjaaja työssään. Pölyä irtoaa hyvin.
Ei ihme, ettei ilma oikein kiertänyt!
Nonni! Melkolailla puhdasta! Loput pölyt ja mahdollisesti koneen puolelle eksyneet pallerot pois sitten imurilla.
Ja huom. imurointi on pakollinen vaihe!! Muuten seuraavasta hiustenkuivauskerrasta saattaa tulla vähän liiankin tulinen pölyn syttyessä tuleen härvelin sisällä. Kannattaa muutenkin vähän aikaa käyttää konetta ennen kuin suuntaa sitä hiuksiaan kohti: jos haisee palaneelle pitkään, niin pölyä on mennyt koneistoon ja härveli on vaarallinen käyttää. Silloin, heitä kone pois.
Mutta mun koneelle remppa meni hyvin. Ja taas kuivuu hiukset retrokuivaimella.