Pasta Karvanara

Täällä kokkaillaan Elaimen kanssa. Meillä on tosi toimiva työnjako: minä hoidan kokkaushommat ja Salama varmistaa, että reseptiä noudatetaan. Näin ikkäästi:

img_1928.jpg

Jätkä olisi vielä parempi kokkauskaveri, jos ei olisi niin söpö. Koko ajan pitää olla toista rapsuttelemassa.

img_1924.jpg

Nuo kamalat pahvit taustalla kuuluvat kivaan ikkunaremonttiimme. Siitä lisää toiste. Huoneen sotkua voisin selittää Jätkän hommilla mutta sitä kukaan uskoisi. Ylemmässä kuvassa muuten toinen tuoli, jonka maalasin. Tuo oli ennen sellainen karsean läpikuultavan vihreä. Ensin maalasin sen valkoiseksi (näytti ihan hyvältä) ja nyt sitten mustaksi samalla kun käsittelin tuon pallin.

img_1926.jpg

Vaikka minä en mikään master chef olekaan (hyviä reseptejä löytyy esimerkiksi Tommi K:n sivuilta) niin tässä yksi hyväksi koettu vinkki. Pidän kovasti vaalean pastan mausta, mutta vatsalle tekisi parempaa se tumma. Siksipä keitän niitä nykyään puolet ja puolet: maku säilyy ja samalla saa vähän kuituja ja paremmin nälkää pitäviä hiilihydraatteja. Olen kokkaukseen vähän turhan kärsimätön, tekemäni lempiruuat valmistuvat yleensä alle puolessa tunnissa, kuten tämäkin pastaruoka.

img_1931.jpg

Hyvin uppoaisi pasta bolognaise myös Salamalle, herra on tomaattien ja Erityisesti Naudanlihan Ystävä. Yksi omista kummista lempimauista on tomaattipyre, jota voin syödä lusikalla suoraan tölkistä. Onko sinulla kummallisia herkkumakuja?

Kommentit (2)
  1. Eikä!! Toi on kyllä eka laatuaan! Muistan vaan kerran, kun kylässä ollut setäni vetäisi krapulassa ensimmäisestä pullosta jääkaapista kunnon huikat. Valitettavasti tarttui vahingossa etikkapulloon :D. Sitä rykimistä sitten naurettiin hetkinen :).

  2. Onko tämä jo liian kummallinen paljastettavaksi? Joskus mieleni tekee niin kovasti etikkaa, että hörppään sitä suoraan pullosta 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *