Synttärit on ihan eri juttu lapsena, nuorena ja aikuisena. 

Lapsena odotetaan ensin LAHJOJA. Hiukan vanhempana yhä niitä lahjoja ja sitten KAVERISYNTTÄREITÄ. Nuorena odotetaan BILEITÄ ja niitä lahjoja. Sitten tulee se maaginen 18-vuoden ikä jolloin päästään BAARIIN ja biletetään bestisten kanssa aamuyöhön. Ja sitten… No odotetaan joskos saisi edes yhden lahjan rakkaimmilta. Tietysti ne pyöreät vuodet on asia erikseen. 30, 40, 50 jne. Toiset pistää pystyyn kekkerit ja toiset ruuvaa ovikellonsa irti ja kiskoo entiseen malliin puhelimen johtoineen irti seinästä. 

Nyt kun itselleni tuli ikää 25-vuotta, päätin hiukan juhlia synttäreitäni tyttäremme kanssa yhtäaikaa. Synttärilahjaksi sain toiveeni mukaan rahaa tatuointiin, jonka käyn ottamassa varmaankin ensi vuoden puolella. Sen lisäksi ystäväpariskuntamme yllättivät minut ihan huipulla kirjalla, josta olen saanut jo monet naurut. 🙂

Itse ajattelin, että näin oikeana syntymäpäivänäni saan korkeintaan pari korttia postissa, sekä kasan onnitteluja puhelimitse ja sosiaalisessa mediassa, mutta mieheni yllättikin minut pienellä paketilla, joka sisälsi ihanan, kauniin kaulakorun! <3

Olen jo pitkään mennyt ilman kaulakorua, koska vanha koruni hajosi ensin kerran, ja sitten vielä korjauksen jälkeen toisen kerran. 

Mieheni tiesi minun haaveilleen uudesta korusta ja onnistui jälleen valitsemaan minulle mieluisan korun pian jo vakio-korumyyjämme kanssa! 😀

Ja koska olen lahjojen suhteen helppo, blingbling-nainen, katselen korua peilistä varmaan ihaillen vielä viikkotolkulla. 😀