Plop plop sanoo vesirokko.
Näppylät ne lisääntyy. Ei päästykään vaan parilla rakkulalla. Neuvolasta sanottiinkiin täällä päin lapsien vesirokkojen alkaneen helposti, kunnes kolmantena päivänä näppylät lisääntyy räjähdysmäisesti!
Menimme nukkumaan kymmenen jälkeen ja otti oman hetkensä ennen kuin sain pienen kutisevan murun nukahtamaan. Heräsimme kuitenkin kahdelta yöllä. Tytär kieri jatkuvasti ja yritti helpottaa kutinaa, minä otin mukavia potkuja kylkiin ja vatsaan. Siinä meinasi tulla hulluksi niin äiti kuin tytärkin! Lopulta siirryimme olohuoneen sohvalle. Keitin omaan kurkkukipuuni teetä ja tyttären voitelin coolmoussella helpottaakseni pienen kutinaa. Itse ilkimystä tuijoteltiin taas sen aikaa, että pienen kutina rauhoittui ja loppu yön nukuimme sohvalla. Onneksi on iso sohva!
Ai niin, missä mies oli tämän kaiken aikana? Noh, meillä vaadittiin yksi vesirokko siihen, että nukumme eri huoneissa. Samassa kerroksesaa sentään. 😀
Pöpö tarttuu jos on tarttuakseen, mutta koitamme välttää sitä kaikin mahdollisin keinoin. Joskos pääsisin viikonloppuna takaisin ison murunkin kainaloon ja tytär saisi jo nukuttua taas omassa sängyssään.