3 asiaa…

Nappasin Jermialta muillakin täällä lilyssa pyörineen haasteen!

3 asiaa, joista pidän…

• sylissä tuhiseva lapsi
• miehen kylkeen käpertyminen
• takkatuli

 

3 asiaa, joista en pidä…

• riitely
• itserakkaat ja itsekkäät ihmiset
• liiallinen yksin olo

 

3 asiaa, joita tein viikonloppuna…

• saunoin
• kävin Anna Puun keikalla ystävän kanssa
• olin katsomassa vanhemman tyttäremme jouluesitystä

 

3 asiaa, jotka osaan…

• viittomakieli
• sosiaalisuus – ihmisten kanssa toimeen tulo
• toisista huolehtiminen

 

3 asiaa, joita en osaa….

• oman puoleni pitäminen (harjoittelen sitä)
• auton renkaiden vaihtaminen
• automaattivaihteisella autolla ajo

 

3 asiaa, jotka haluaisin osata…

• olla itsevarmempi ja rohkeampi
• puhua useampia kieliä
• piirtää

 

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä…

• lopettaa turhien asioiden vatvominen
• pestä kasa pyykkiä
• ottaa kirppispaikka

 

3 asiaa, joista stressaan…

• pyykkikasa
• liukkaat autotiet
• jotkut ihmiset
 

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan…

• kirjojen lukeminen
• pilates
• hyvä seura

 

3 asiaa, joista puhun usein:

• lapset, lapset ja lapset 😀
• ahdistus
• ruuhkavuodet

 

3 asiaa, jotka puen mielelläni:

• villasukat
• farkut
• kivat alusvaatteet
 

3 asiaa, joita en pue päälleni…

• tissipaidat
• alushousuilta näyttävät shortsit
• varvastossut (kamalat jalassa)

 

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia…

• tatuointeja (vasta 3 suunnitteilla)
• räsymattoja
• koiran (joskus tulevaisuudessa)
 

3 asiaa, joista unelmoin…

• ahdistuksen häviäminen
• muutto lähemmäs tukiverkkoja
• kirjan kirjoittaminen

Suhteet Oma elämä

Itsehoito ei oikein toimi…

Kuulun netissä yhteen tukiryhmään ja ihan tässä live-elämässäkin olen välillä  yhden ahdistuksesta kärsivän kanssa tekemisissä. Molemmissa tapauksissa saan sekä itse tukea, että annan tukea. 

Minulle on joskus ammattilainen sanonutkin, että on jännä kuinka minulla on avaimet oman oloni helpottamiseen, mutta ahdistuneena en osaakkaan käyttää niitä. Ja niin se on! Osaan tukea ja auttaa toisia, mutta en itseäni! Tiedän järjellä miten pitäisi toimia ja miten tyhmä minä olen ahdistuksessani, mutta ei auta. Se hyökkää päälle ja peittää kuin verho ja missään ei ole enää järkeä. Silloin vihaan itseäni! Vaikka toiselle samassa tilanteessa olevalle osaan olla se ymmärtäväinen lohduttaja. En kuitenkaan itselleni. 

Olen silti edistynyt hiukan ja oppinut hillitsemään jo mm. yleisillä paikoilla hiipivää ahdistusta, se ei pääse enää kasvamaan paniikkikohtaukseksi. Kauppakeskukset ovat nykyään jo ihan ok ja voin käydä kahvilla. Ystävien seurassa on hyvä olla, koska on aivan sama saanko paniikkikohtauksen. En nolostele sitä enää. Pahimpia paikkoja ovat konserttisalit ja ravintolat, sekö auto jos joku muu ajaa. Mutta osaan jo hillitä pakokauhuni. Pahan olon hiipiessä muistutan pääseväni pois tilasta tarvittaessa (autonkin voi pysäyttää), hengitän syvään ja saan olon hallintaan. Olen siis jo edistynyt ainakin yhdessä asiassa! Eli enää ehkä 10 jäljellä…eiku. 😀

Suhteet Oma elämä Mieli