Käsi oikea sanoo ”mussa on piikkejä”, vasen käsi ilmoittaa palovammasta.”

Ne jotka tuntee lasten lallatuksen ”Käsi oikea sanoo hyvää huomenta…” lallattaa otsikon.

(Mua nyt näköjään lallattaa vallan. Johtunee tytön kiinnostuksesta Harakka huttua keittää-leikkiin ja Leivon, leivon leipäsiä-leikkiin.)

Takaisin asiaan. Eilen puistoon päästyämme, tytär melkein ensimmäiseksi kompastui omiin jalkoihinsa ja kaatui pisteliään ”voikukan” päälle. (Mikä ihme sen lehtikasvin nimi on?)
Siinä sitten istuskeltiin sylikkäin keinussa ja nypittiin piikkejä pois. Onneksi ei hiukan arka käsi leikkimistä pahemmin haitannut.

Tänään teimme tytön kanssa yhdessä ruokaa. Hän seisoi tuolillaan (tripp trapp) ja sekoitteli nakkeja paistinpannussa. Nappasin hänestä pari kuvaa ja yllättäen laskettiinkin paistinlasta sivuun ja tarrattiin paistinpannusta kiinni. Kiikutin tytön vesihanan luo ja pidimme kättä kylmän veden alla. Huuto rauhoittui ja ruoka syötiin hyvällä ruokahalulla. Ruokailun jälkeen käsiä putsatessa sain huomata palovamman, joka lähtee peukalon alta kohti etusormea kämmenessä. Pieni vesikellokin näytti nousseen muuten punaiseen kohtaan. Eipä vamma näytä tyttöä taaskaan hidastavan. Ja varmaankin oppi pannun olevan kuuma!

Nyt jatkan kirjan lukemista, ja leikin samalla tytön kanssa piilosta torkkupeitolla. 🙂

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Terveys

Työkkäri, terveyskeskus, kauppa… Alkaa kuulostaa lorulta.

Mies suuntasi aamulla töihin, kesken lomansa. Joku saattaisi asiasta kiukustua, mutta kun on toisella on maailman reiluin pomo, ei yhden keikan hoitaminen maata kaada. Varsinkaan kun toinen pääsee poikkeuksellisesti ajamaan pitkää matkaa. 🙂

Tytön kanssa alotimme päivän nukkumalla puoli kymmeneen! Aamupalan jälkeen suuntasimme työkkäriin, koska kyllästyin kuuntelemaan puhelinpalvelun surkeaa musiikkia ja jatkuvaa puhelinvaihteeseen päätymistä.

Työkkärissä asiat hoituivat kivuttomasti ja seuraavan kerran päätä täytyy vaivata asialla vasta marraskuussa.

Sieltä suuntasimme sitten lapsuudenkotiini hakemaan mammalle kotiutumista varten vaatteita (toivottavasti äiti pääsee viimeistään perjantaina pois terveyskeskuksesta) ja veimme ne mammalle.

Äitini voi todella hyvin! Hän on päässyt eroon kaikista letkuista ja enää menee antibioottia suoraan suoneen muutaman kerran päivässä. Huomenna hän käy TYKSissä selkäydinnesteen näytettä varten. Sitten selviää täytyykö antibioottia vielä jatkaa.

Terveyskeskuksessa näimme äitini naapurin, joka tuli moikkaamaan äitiäni samalla kun kävi itse lääkärissä. Hän tulikin sitten kyydillämme kaupan kautta kotiin. 🙂

Lapsuudenkotiin palattuamme tyttö nukahti päikkäreille ja itse teen tässä samalla ruokaa. Saa pikkusiskonikin kunnon sapuskaa välillä. 😉

Hänen jälkiään hiukan keittiöstä siivoilin, mutta vessan pesemiset ja muut saa kyllä jäädä hänelle siihen saakka, että äiti tulee kotiin. Sitten voin tulla auttamaan suuremmassa siivouksessa. 😀

Suhteet Oma elämä