Alle kahden viikon ikäero kuopuksilla, alle kahden vuoden ikäero esikoisilla, jotka kaipaavat leikkiseuraa. Puhun minun ja Papriksen lapsista! 

Oli siis aika pistää pystyyn LEIKKITREFFIT! 

Papris suuntasi Pertsan ja uusimman perheenjäsenen kanssa meille keskiviikko aamuna. Heidän lapset on aamuvirkkuja, meidän iltavirkkuja. Lupasin, että kymmeneltä meillä ollaan valmiita vieraisiin. 😀

Minä ja migreenini (joka helppasi vasta illalla) keräsimme itsemme sängystä yhdeksän jälkeen, esikoisen kävin herättämässä puoli kymmeneltä ja kuopuksemme sai jatkaa uniaan rauhassa. Pieni heräsi vieraiden tultua ja Papris nappasi hänet pian minulta syliinsä siksi aikaa, että sain lopetella aamiaiseni rauhassa. Paitsi sen teekupin jätin pöydälle, unohdin sen, ja muistin vasta kun tee oli jo kylmää. (Näin käy nykyään yllättävän usein.)

Meidän esikoiset tekivät palapelejä ja koittivat saada leikkejä aikaiseksi, joka ikäeron takia paljastui vielä vähän hankalaksi. Pertsa juoksi innoissaan kissan perässä, halusi luonnollisesti tutkia uusia leluja ja kokeilla kaikkea. Meidän Tiidulla oli sen sijaan selkeä näkemys siitä mitä halusi leikkiä, ja lopulta neiti nyyhkytti sohvalle tehdyssä majassaan, kun kaveri ei tullut leikkimään. 😀 <3

Vieraiden lähtiessä Tiida olisi vielä halunnut kaverin kanssa pihalle leikkimään. Sovimmekin lämpimien kelien saapuessa ja Muumitalon siivoustalkoiden jälkeen pitävämme pihaleikkitreffit. 🙂

Me äidit saimme höpistä maidon kastelemista paidoista, siitä kuinka erilaista onkaan kuopuksella, kuin esikoisella ja lasten kehityksestä. On hauskaa kuinka sitä onkaan unohtanut miten nopeasti vauvat kehittyy! 

Meidän pikku A oli aamulla itse aurinkoinen ja naureskeli vähän väliä. Ja Papriksen ”rento-Reino” otti tapansa mukaan rennosti. 😀 Voi murut! <3

Hauskaa muuten, että meidän A oli RR:ää noin sata grammaa painavampi ja 4 senttiä lyhyempi. Noin pienessä näkee hyvin pienten kokoerojen vaikutukset. Terveisin pulleaposkisen murun äiti. 😛 <3