Meillä on nyt aloitettu epävirallisesti äitiysloma. Soitin neuvolaan tänään ja neuvolatäti oli sitä mieltä, että minun on nyt paras pysyä kotona ja olla tartuttamatta muita. Syömään pystyn suht normaalisti, mutta ylävatsa saattaa välillä yhä kouristaa ja etova olo on yhä läsnä.
Tarkoitus olisi vielä käväistä tyttäremme kanssa töissä moikkaamassa työkavereita ja sitten seuraavan kerran sinne palaankin varmaan kahden lapsen kera. 🙂
Eräskin hoitolapsi oli sanonut, että minun pitää kyllä sitten tulla näyttämään vauvaa! 🙂
Nyt siis voidaan tosissaan alkaa odottelemaan uuden tulokkaan syntymää. Hassua, että se voisi periaatteessa olla jo ensi viikolla, tai sitten siihen voi mennä vielä 7 viikkoa! Toivon kylläkin, että menee korkeintaan sen 5 viikkoa ja vauva syntyy lasketunajan lähellä, eikä ainakaan paljoa yli! 😀
On myös pari muuta asiaa mitä odottelen. Äitiyspakkaus on yksi. Olen kyllä saanut siitä jo päätöksen, toinen juttu on se, koska se saapuu postiin.
Toinen, jännempi juttu on se, että äitiyspäivärahasta ei ole kuulunut mitään. Oletan papereiden olevan kunnossa, koska Kelalta ei ole otettu mitään yhteyttä ja nettitietojen mukaan paperini on kyllä otettu käsittelyyn jo kuukausi sitten.
Papereissa muistaakseni lukee ”palautettava Kelaan 2 kuukautta ennen laskettua aikaa”. Minä pistin ne Kelan omaan lootaan 2,5 kuukautta ennen. (Ja netin mukaan paperit oli otettu käsittelyyn seuraavana päivänä.) Olisin palauttanut lomakkeen aikaisemminkin, mutta sain paperit neuvolasta juuri ennen joulua ja palkanlaskennassa ja muualla mistä piti asioita kysellä, porukka palasi töihin luonnollisestikin vasta loppiaisen jälkeen, joten ei ollut toivoakaan saada papereita palautettua tuon aikaisemmin…
Joten nyt ei auta kuin odotella. Ja ottaa rennosti tyttäremme kanssa! Jonka käytin muuten tänään lääkärissä. Itseilmoituspiste ei toiminut, joten jonotimme ilmoittautumiseen 10 minuuttia. Vain koska kaksi edellä ollutta vanhusta (kuten ne yllättävän usein) soittamisen sijaan tulevat ja varaavat tiskin omien asioiden hoitoa varten.
Ilmottauduttua odotimme pääsevämme pian lääkärille, koska aikamme oli varattu juuri siihen aikaan. Lopulta odottimme 45 minuuttia ja pääsimme hoitajan huoneeseen, jossa kirjattiin tiedot. Sitten odotimme vielä 10 minuuttia lääkäriä, joka oli joku täysin vieras sijainen jostain. Nuori naikkonen tutki tytön korvat, totesi, ettei toinen korva vielä terve ole, muttei kuulemma kuulu ollakkaan! Käski tulla kuukauden päästä jälkitarkastukseen.
Olin ihan äimänä. Antibioottikuuri loppui yli viikko sitten. Pari päivää sen jälkeen räkäsyys palasi, vaikka tyttö oli jo ollut parempi. Mutta ei korvan vielä viikko antibioottikuurin jälkeen tartte täysin terve ollakkaan. SELVÄ!
Eli odotamme myös tytön flunssan menevän ohi hiljalleen ja korvan itsestään paranevan. 😀
Joskus on hyvä ottaa kuva näin, silloin tajuaa kuinka pitkiksi hiukset onkaan kasvaneet. 😀
Ja näin päin otetusta kuvasta tajuaa vatsansa koon vasta todella. 😀
