En tahdo sitä meille! En tahdo, en tahdo, en tahdo!

Tyttären hoitopaikalla vatsatautia. Mahdollisesti omalla työpaikalla vatsatautia. Ja tartunnan voi saada mistä vaan! En halua!

Facebookissa kaksi kaveria, joiden kanssa meillä on lasketutajat aika lähekkäin, kirjoittelivat lähiaikoina, että vatsataudit oli iskeneet perheisiin ja tietysti heihin myös. 

APUA! Se on kuulemma raskaana vielä kamalampaa!

Noh, eilen ennenkuin ehdin nukahtaa iski vatsakipu. Olin ihmetellyt supistelua ja inhottavaa oloa jo jonkin aikaa. Hyvää asentoa ei tuntunut löytyvän. Illalla ei kuitenkaan muuten ollut mitään ihmeellistä. Saunottiin, syötiin iltapalaa.

Sitten yhtäkkiä iski niin kova vatsakipu, ettei auttanut kuin muuttaa vessaan. Kahteen tuntiin en uskaltanut sieltä sitten poistuakaan. Laatta ei onneksi lentänyt, mutta kun suolistoa kouraisi kipuaalto, sen kaveriksi ilmestyi heti kunnon supistus. Voi taivas mikä kipu! Ja kun kipu hellitti, aloitti vatsanvuokraaja sellaisen hulabaloon, että mahtoi sielläkin olla ahdistavat oltavat!

Sain yön aikana sentään muutaman tunnin nukuttua pätkissä ja onneksi vaari on meillä tytön seurana. Itse kun saatan olla aika löysä lahna tänään. 

Eli kun varasimme tytölle hoitajan kotiin pphoitajan perheen mahdollisten vatsatautitapausten takia, niin sainkin sen itse. Jes! Olisin kyllä pärjännyt ilmankin. 

Yöllinen hoitajani.

Muutenkin kissamme on ollut minua kohtaan nyt hirmuisen hellyydenkipeä ja tunkenut öisinkin viereeni herättäen minut nuolemalla kättäni ja istuskelemalla vatsani vieressä. Niin nyttenkin normaaliin tapaansa kun aisti minulla olevan jokin vialla, se kökki kanssani vessassa ja sänkyyn vihdoin päästyäni, loikkasi kissa vatsani lähelle nukkumaan. <3

Veikkaan, että tänään  tulee maattua aika pitkälti ja lipitettyä teetä ja muita juotavia.