Työyhteisöni elää suuren muutoksen keskellä. Yhtiömme on myyty suuremmalle saman alan toimijalle ja nyt myllerretään läpi fuusiota kahden organisaation yhteen saattamiseksi. Muutos tuo tietenkin aina paljon upeita mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja saada aikaiseksi entistä paremmin toimiva kokonaisuus.
Muutos on myös usein pelottava hyppy uuteen ja luo epävarmuutta ihan konkreettisestikin. Työtehtävissä on ehkä päällekkäisyyksiä ja jonkun kohdalla se voi valitettavasti tarkoittaa jopa työsuhteen päättymistä.
Muutos on uhka ja mahdollisuus. Sen sanominen tuntuu kliseeltä, mutta käytännössä osoittautuu usein paikkansa pitäväksi.
Muutoksen tuoma epävarmuus saa turvallisuuden tunteen horjumaan, joka puolestaan aiheuttaa pelkoa ja saa toimimaan epäloogisesti. 
Epävarmuus saa aikaan huhuperäisiä käytäväpuheita, jotka muuttuvat äkkiä monelle todeksi. 
Epävarmuuteen perustuviin mielipiteisiin ja tekoihin törmää yhteiskunnan tasolla lähes päivittäin. Vanhaan tuttuun olisi helppo jäädä kiinni, vaikka maailma vaatii muutosta ja muutoksen myötä saavutettavissa olisi parempi huominen. 
Eri medioissa on viimepäivinä keskusteltu sukupuolen moninaisuuden, seksuaalivähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeuksiin liittyen osin kiivaastikin. 
Ylen kolumnissaan Tommi Kinnunen kuvaa hienosti, miten vähemmistöt ovat aina olleet osa ihmiskuntaa; moni aiemmin kuoliaaksi vaiettu kansanosa on tullut yhtäkkiä esiin, ja ennen niin mukavasti ääneti olleet ovat alkaneet puhua omista kokemuksistaan – jopa oikeuksistaan. (Yle.fi Tommi Kinnusen kolumni)
On helppo sulkea omasta todellisuudesta pois asioita, jotka eivät itseä suoranaisesti kosketa. Se ei kuitenkaan poista jonkun toisen todellisuutta. 
Monesti kuulee pohdintaa, eikö enää saa sanoa tyttöjä tytöiksi ja poikia pojiksi. Tottakai saa sanoa. Tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia.
Valtaosa meistä kokee itsensä tytöksi tai pojaksi. 
Kaikki eivät kuitenkaan identifioidu siihen sukupuoleen, joka heille on syntymässä määritelty. 
On esimerkiksi intersukupuolisia ihmisiä, eli lapsen sukupuolta ei ole ollut mahdollista määrittää hänen sukuelintensä ulkonäön perusteella. Usein vanhempien päätöksestä tällaisen lapsen sukuelimet on leikkauksella korjattu joko tytön tai pojan sukuelimiksi. Se ei kuitenkaan välttämättä osu oikeaan lapsen todellisen sukupuolen kanssa. Tällöin lapselle voi muodostua tarve korjata sukupuoli hänen kokemaansa vastaavaksi myöhemmin.
Vaikka sukuelinten ulkonäön perusteella sukupuoli voitaisiinkin määritellä, ei se välttämättä ole yhtä henkilön kokeman sukupuolen kanssa. 
Myös se kokemus on yhtä todellinen, oikein ja arvokas, kuin meidän kenen tahansa, jonka ei ole tarvinnut omaa sukupuoltaan siinä määrin pohtia, kuin esimerkiksi trans- ja intersukupuolinen joutuu. Me olemme aina tulleet nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, toisin kuin esimerkiksi trans- ja intersukupuolinen henkilö.
Mielestäni velvollisuutemme on tukea ihmisiä tässäkin vähemmistössä ja käydä päin omia ennakkoluulojamme ja pelkojamme tehdäksemme tilaa kaikkien tulla näkyväksi osaksi yhteiskuntaamme.

Voi tuntua turhalta keskustelut ammattinimikkeiden neutralisoinnista, sukupuolineutraaleista vessoista jne. Ne on monelle meistä yhdentekeviä asioita.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että näiden pohdintojen taustalla on ihan tavalliset ja oikeat ihmiset. Lapset, nuoret ja aikuiset joiden elämää nämä monelle vähäpätöiset asiat eivät tue ja kannusta.
Se on heidän elämäänsä ja heidän arvokas kokemuksensa ymmärsitpä sinä sitä tai et.
Jos koet, että sukupuolen korjaus on väärin tai muuten ei hyväksyttävää, voit yrittää miettiä myös mitä kaikkia muita asioita korjataan.
Lapsen sydän, joka on syntymästä saakka viallinen, korjataan leikkauksella.  Miksi sukupuolen korjaus olisi vähemmän hyväksyttävää tai epänormaalia. Se voi äkkiseltään tuntua oudolta ja pelottavalta, mutta yritä miettiä asiaa omalle tai läheisesi kohdalle.
Jos sinusta tuntuu vaikealta hahmottaa kokonaisuutta tai hankalalta hyväksyä sitä tosiasiaa, että meitä on kaikenlaisia, voit yrittää miettiä millaista voi olla elää sellaiseen vähemmistöön kuuluvan lapsen tai nuoren elämää. 
Kommenttimme ja puheemme koskee heitä, tavallisia tuntevia ihmisiä. 
Jätä väheksyvät kommentit sanomatta. Jätä osallistumatta keskusteluun, jos sinulla ei ole rakentavaa sanottavaa. 
Kaikenlaisia ihmisiä on aina ollut keskuudessamme. Olemme vain aiemmin vaientaneet heidät pelolla, väheksynnällä ja syrjinnällä. Tiedostamattomuudella olemme tehneet heistä näkymättömiä, haluamattakin.
Huolehditaan yhdessä, että käytöksemme on jatkossa arvostavaa ja ymmärtävää.
Maailma muuttuu, onneksi. 
Yritä muutoksen,pelon ja epävarmuuden keskellä muistaa, että olemme kaikki ihan tavallisia ihmisiä.
Lähes kaikki meistä kuuluu johonkin vähemmistöön ja siten muodostamme enemmistön tästä kansasta ja koko maailmasta.
Presidentti Tarja Halonen puhui tästä vähemmistöt ovat enemmistö ajatuksesta Mtv3:n Vappu ja Marja live keskusteluohjelmassa. 
Kaikkia meitä yhdistää tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi sellaisena, kuin olemme. Meillä kaikilla on oikeus myös elää sen mukaan.