Oletko kokenut katuväkivaltaa?

 

 

 

 

Minä olen, tänään.

Oli aamupäivä. Kannoin tyhjiä pahvilaatikoita kotia kohti, kun perääni juoksi keski-ikäinen nainen. Hän kirkui maanisesti ja viskeli takkiaan. Kun nainen saavutti minut, hän alkoi mäiskiä minua nutullaan. Säikähtäneenä pudotin pahvilaatikkoni vesilätäkköön. Kirkuja alkoi potkia niitä vimmaisesti minua päin. 

Järkytyin, tietenkin, ja aloin huutaa. Silloin hilluja pakeni paikalta takki tarzanviittanaan. Mennessään hän rääkyi, että tämä ei ole sun stadi, tää on mun stadi.

Minä jäin seisomaan typertyneenä pahvilaatikot lätäkössä.

Tilanne tuntui absurdilta.

Ensin luulin olevani piilokamerassa, sitten kauhistuin, että nainen todella tuli päälle. Pusakan ja pahvilaatikon iskut eivät tehneet erityisen kipeää, eikä minua oikeastaan pelottanut. Olin vain hämmentynyt ja vihainen.

En tiedä, mikä naista riivasi – oliko syy viinassa, huumeissa vai mielenterveydessä. Ehkä sillä ei ole hirveästi väliä, mutta lopputulos kuitenkin oli, että nyt kaupunkini tuntuu hieman muuttuneelta. Pikkiriikkisen arvaamattomammalta, ainakin.

Kohtalontovereita?

Kuva: Basildon Wallpapers