Herrasmiehet, jättäkää rauhaan

Harvinaisen surkeaa.

Koetan kirjoittaa tätä juttua, mutta ukrainalaisen miehen uutteruus ei anna siihen mahdollisuutta.

Ulkomailla on aina yhtä ihanaa, kun laukut kannetaan, ovet avataan, bisset maksetaan ja sitä tavallista rataa, mutta liika on liikaa.

Kyllä, osaan itse kävellä portaita. Kun pyydän vettä, en pyydä katettua ateriaa.  Jos luen kirjaa yksin, se ei tarkoita, että olen sinulle vihainen.

Ja kyllä, ehdottomasti kyllä: osaan kirjoittaa itse blogiini. En tarvitse tietokoneopastusta. En ideoita. En mielipiteitä.

Ja kaikkein vähiten kaipaan kieltäytymisen jälkeen kommenttia:

Aa, sä kun olet niin itsenäinen.

Ja vahingoniloista tirskuntaa päälle.

Siis kiitos, suomalainen mies, kun annat minun olla rauhassa ja hoitaa itse omat hommani. Se, jos mikä, on herrasmiehen käytöstä.

Kuva: Scotty R.