Täällä on aivan mieletöntä. Kampala on kaunis. On vehreää ja trooppinen tuoksu, kukkia ja apinoita. Hihityttää, miten absurdia elämä on. Eilen seisoin pakkasessa, tänään huntu päässä minareetin huipulla. Kuuma maa polttaa varpaita, tuuli on leuto, sirkansiritys huumaava. Lähtöpelko jäi lentokoneeseen. Muistan taas, mikä minut ajaa matkoille kerta toisensa jalkeen: tämä tunne, etta on niin elossa. […]

Seuraavaksi lentokentälle. Halusin vielä sanoa, että yritän pitää Minimalenin mahdollisimman hyvässä voinnissa seuraavan kuukauden ajan. Koska tämä ei ole edelleenkään matkablogi, koetan pysyä kärryillä myös siitä, mikä kotona herättää mielipiteitä. Fiksu olisi kirjoittanut kasapäin juttuja varastoon, laiska käytti viimeiset päivät lumesta, rakkaista ja savujuustosta nauttimiseen. Joten jos kirjoitusvälit venyvät, ääkköset hyppivät ja aiheet ihmetyttävät, olkaa […]

”Ruotsalainen tekee vaikka koiranpaskasta toffeeta kuorruttamalla sitä markkinoinnin ja tuotteistuksen ylisanoin. Suomalainen kehittää maailman maistuvimman nougat-konvehdin, mutta yrittää myydä sitä rasiassa, jossa on kuva koiranpaskasta päällä.” Tommi Forsström, Rumba 13/11 Siinä on tiivistys minun ja ystäväni työhausta. Ystävä, jolla ei ole työkokemusta juuri lainkaan, puhuu itsensä leikiten sisään minne vain. Huippukoulut ja työt hyppäävät polvilleen, kun ystävä […]

Hjälp! Mitä musiikkia kuuntelet matkalla? Tai juuri nyt muuten vaan? Koetan kiireellä korvata soittimestani jumppamusiikkeja jollain tunnelmallisemmalla. Turvauduin nettihakuun, mutta kun se ehdotti Totoa ja U2:sta, päätin luovuttaa. Tämä on sentään vakava asia. Sävelet ovat nimittäin kuin tuoksut – ne lyövät ikuisen leiman tärkeisiin hetkiin. Musiikki on kameraa tehokkaampi tallennusväline, joten ei ole yhdentekevää, mitä […]

Tosi ruma. Tuo mieleen Hitlerin. Sopisi myrkkypurkkiin. Taideyliopisto julkaisi uuden logon, ja jälleen kerran kansa hiiltyi. Ei ollut yllätys. Asia kuin asia nostattaa nokkelan, pistävän ja ilkeän vastustusvyörön. Mutta en valita siitä nyt. Vaikka ärsyttää, että kansa aina raivostuu, vielä ärsyttävämpää on raivostua kansan raivostumisesta. Siksi esitän toiveen: seuraavan kerran, kun tulee jokin uusi juttu, kokeilalan suhtautua siihen iloisesti. […]

”Miksi tälle matkalle piti lähteä, mistä tulee ihmisen sammumaton jano järjettömiin tekoihin?” Viikko lähtöön. Tutkimusmatkailija Henry Morton Stanleyn lausahdus kuvaa oloani hyvin. Reissujani leimaa aina se, että juuri ennen lähtöä en ole yhtään innoissani. Päinvastoin, välillä vihaan koko matkaa. Tällä kertaa remmiin on astunut uusi tunne: kuolemanpelko. Viime yönä tirautin ensimmäiset itkut. Tein ystäväni hulluksi, […]

Miten olette kertoneet lapsille lähestyvästä maailmanlopusta? Kysymys on kerännyt alleen mahtavan vinkkilistan Vauva.fissä. Lokakuusta asti käyty keskustelu on palauttanut uskoni vauvakirjoittelijoiden huumorintajuun: ”Joulukalenterista 3 viimeistä luukkua pois. Se lienee lapsiystävällisin tapa kertoa lähestyvästä kaameasta kuolemasta.” ”Me ehdotettiin wilmassa, että eivätkös lapset voisi askarrella hautakivet koko perheelle käsityötunnilla.” ”No, me sanottiin että koska sä Veeti nyt kuolet niin vietiin sun lelut […]

”Sekoitin tänään mielessäni sanonnat ”aika kultaa muistot” ja ”aika parantaa haavat” niin, että siitä tuli ”aika kultaa haavat”. Mielestäni se oli todella hieno. Arvet ovat kullanarvoisia.” Aplodit Netalle. Hienosti sanottu. On myös totta, että aika parantaa muistot, mutta haavojen kultaaminen on sanontaparista ehdottomasti kauniimpi. Netan alkuperäinen kommentti täällä.

Enää ei kai pitäisi hämmästyä mistään. Tuntuu silti vähän oudolta nähdä juttuja, joissa kaikissa on sama kuva ja samat lauseet sekä alussa että lopussa. No, muuttuuhan sentään otsikko ja pari lausetta. Kuvakaappaukset: Stara.fi

  Sata halausta jokaiselle, joka sytytti tänään kynttilän. Kuva: Matilda K.