21 097,5 metriä. Satoi vettä. Purskautin urheilujuomat silmään. Jalat olivat reisiä myöten mudassa. Silti oli yllättävän hauskaa. Päätin viikko sitten hetken mielijohteesta, että osallistun puolimartonille ensimmäistä kertaa. Olin skeptinen. Jännitti, että jännittää liikaa. Tai että flunssakierteen laiskistamat lihakset ryhtyvät istumalakkoon. Ajattelin myös, että puolimaraton on vähän outo tapahtuma: ei maraton, jossa pitää jo jaksaa juosta, […]

Sain viimein kehitettyä reissukuvat. Tässä piskuisen pieni osa kaikesta siitä, mitä tien päällä oli. Kuvien maat Moldova, Unkari, Moldova, Bulgaria, Makedonia, Romania ja Ukraina.

Designspirationissa tuli vastaan Dorothee Golzin digitaalimaalauksia. Niissä on jotain todella viehättävää. Itävaltalaisen Golzin idea oli yhdistää vanhoja, klassisia kasvoja moderneihin vartaloihin. Toimii. Etenkin ylin kuva on vähintään yhtä kiehtova kuin alkuperäinen. Tykkään aika paljon. Kuvat: Dorothee Golz

”Pitäisi tuoda nynnyys takaisin. Ja korostaa vammaisuutta. Että ei me olla mitään kovin nokkelia tyyppejä vaan helposti särkyviä ja avuttomia olentoja, jotka mielellään itkisivät tyynyä vasten, jos annettaisiin.” Pidin Antti Nylénin sitaatista, kun luin sen Trendistä kaksi vuotta sitten, ja pidän siitä yhä. Se on lohduksi etenkin silloin, kun heikkona hetkenä tapaa ylivoimaisen etevän tyypin, […]

Ystäväni June Lee on perustanut valokuvablogin. Vaikka postauksia on vielä vähän ja lempikuvani puuttuvat, olen innoissani. Olen rakastanut Junen valokuvia kymmenissä Facebook-albumeissa jo pitkään, joten olen iloinen uudesta blogista Put a Frame on it. Tutustuin Juneen, kun hän sohvasurffasi luonani. Korealaisten vanhempien Kanadassa kasvanut tytär opiskelee arkkitehtuuria, reissaa paljon ja on aivan ihana. Se kaikki näkyy. […]

”Turbulenssissa kukaan ei pidä kädestä eikä keskiyöllä Phnom Phenissä apuna ole kuin kolmen sanan motokuski.” Matkat-tunnisteen alta löytyy nyt lisää juttuja. Aiemmin niputin lähes kaikki kirjoitukseni saman tunnisteen alle, hölmö kun olin. Nyt virhettä on kuitenkin paikkailtu, ja tunnisteen alta löytyvät esimerkiksi jutut siitä, miksi yksin matkustaminen on niin kamalaa ja ihanaa.

    Huomenna on Public Actionin julkkarit. Omien sanojensa mukaan se on ”uusi sosiaalinen innovaatio ja non-profit hanke, johon kuuluu blogi sekä innovatiivisesti toteutettu tabloid -kokoinen sanomalehti”. Kuulostaa aika mahtipontiselta. Mutta kaunis se on. En vielä ole päässyt lukemaan paperiversion juttuja, mutta visuaalisesti lehti näyttää rytmikkäältä (tämä luki tiedotteessa) ja se käsittelee universaaleja yhteiskunnallisia teemoja taiteen, muotoilun […]

  Nyt-liite kertoi, että Bik Bok saapuu Suomeen. Kuvottaa. Kyllä, asia on uutinen, samoin perustiedot merkistä ja tulevista liikkeistä. Mutta entä tämä? ”Bik Bok aikoo nousta muotitietoisten naisten suosikkiketjuksi Suomessa. ”Bik Bok on odotettu lisä Suomen muotikartalle – tarjolla on muotia joka tilanteeseen. Oma suunnittelijamme ja sisäänostajamme Oslossa ovat vastuussa valikoimastamme ja meillä luodaan myös […]

Taas kävi näin: aihe, josta aion puhista, päätyy nopeamman näppäimille. Mutta ei se mitään. Pääasia, että joku älähtää. Olisin voinut kirjoittaa samalla tavalla, mutta Tulvan teksti on lopetettu tyylikkäämmin kuin itse olisin tajunnut. Parempi on siis parempi. Tytöt kuvaavat tyttöjä -kritiikin kritisointi löytyy täältä, pisteet Veera Nuutiselle. Print screen: Tulva.fi

”Pyrin elämääni samalla tavalla kuin teen musiikkia: en halua soittaa mitään, mikä ei resonoi sydämessä.” Meillä jokaisella on sellainen. Julkinen ihminen, jonka suusta kestää kaikki ne asiat, joita yleensä inhoaa. Minulle se on Mikko von Hertzen. Muiden höpinät autuudesta, Äiti Ammasta ja henkisyydestä tuntuvat auttamattoman imeliltä, mutta rumpalilta otan vastaan kaiken herttaisesti hymyillen. Kuten uusimman […]